Tämän tiistain teemaksi minulle nousi Jumalan huolenpito. Matt 6:25-34. Olen kertonutkin siitä, että olen hyvä huolehtimaan. Enkä tarkoita tällä pelkästään positiivista asiaa. Osaan murehtia ja pelätä. Ehkäpä sinäkin? Olemme kyllä samassa veneessä vaikkapa opetuslasten kanssa, kun he olivat huolissaan ja peloissaan myrskyn keskellä veneen keikkuessa ja Jeesuksen vain nukkuessa. Matt 8:23-27. Huolehtiminen on luottamuksen puutetta, epäuskoa. Joskin hyvin inhimillistä.
Olen opetellut luottamusta elämän aallokossa. Myrskyn tullessa yritän muistuttaa itselleni sitä, miten hyvin Jeesus on aikaisemmat myrskyt rauhoittanut. On selvitty, on tullut tyyntä. Asiat on järjestyneet, Hän on auttanut. Hän on pitänyt hyvää huolta. Tai tartun johonkin raamatun lupaukseen, lukien sitä uudelleen ja tai toistaen sitä mielessäni. Joskus etsin raamatusta niitä ”omia kohtia”, joiden kautta Jeesus on aikaisemmin rohkaissut. Joskus rukoilen ääneen Jeesusta, muistuttaen häntä lupauksistaan. Ääneen sanominen on muuten aika tehokasta.
Viime aikoina olen usein toistanut mielessäni myös tämän luvun yhtä jaetta. ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?” Matt 6:27. Tämän jakeen äärellä tulee olo, että ”näinhän se on” tai ”jo järkikin sen sanoo”. Toki voin murehtia ja huolehtia vaikka kuinka paljon, mutta mitä se auttaa? Ei mitään, vie vain ilon tästä päivästä ja kuluttaa voimat. Parempi luottaa Jeesukseen ja hänen huolenpitoonsa. Tilanteessa kuin tilanteessa.
Jeesus, kiitos huolenpidostasi – myös tänään.
ps Tässä luvussa Jeesus opettaa Isä meidän – rukouksen. KohtaamisPaikassa on tänä syksynä ollut opetussarja Isä meidän -rukouksesta. Voit kuunnella sen Youtube kanavalta KohtaamisPaikka Jyväskylä
Tiina