Vuorisaarna on pidetty. Jeesus palaa vuorelta alas ja jalkautuu ihmisten pariin. Ensin Jeesukselta tulee pyytämään apua spitaalinen. Seuraavaksi sadanpäällikkö pyytää apua palvelijalleen. Pietarin anoppikin on kovassa kuumeessa. Luvun lopulla Jeesus kohtaa pahojen henkien vaivaaman miehen. Kaikki saavat avun, he parantuvat, vapautuvat.
Spitaalinen mies sanoi Jeesukselle: ”Jos vain tahdot, sinä voit minut puhdistaa!” Tuohon aikaan spitaaliin sairastuminen merkitsi loppuelämän pituista eristystä muista, hidasta kuolemaa. Ei ollut parannuskeinoa. Mutta Jeesus tahtoi ja tämä mies parantui spitaalista. Muutama sana Jeesukselta ja miehen elämä muuttui.
Parantaessaan Jeesuksen ei tarvinnut olla edes kosketusetäisyydellä. Sadanpäällikkö luotti siihen, että pelkkä sana riittää. Ja niin kävi, palvelija parantui. Ehkäpä tämä lohduttaa meitä nyt, kun koronan taka ei voida kirkossa järjestää rukouspalvelua. Jeesus voi vastata pitkän matkan päässä lausuttuihin rukouksiin yhtä voimallisesti kuin lähellä rukoiltuihinkin. Toki tuntuisi hyvältä kertoa jollekin rukouspyyntönsä ja kuulla, kun toinen rukoilee puolestani. Mutta Jeesuksen näkökulmasta rukouksen kuulemisen ja vastauksen kannalta etäisyys ei ole ongelma.
Pietarin anopin kuume vaikuttaa aika pikku vaivalta verrattuna vaikkapa pahojen henkien vaivaaman miehen tapaukseen. Jeesukselle mikään vaiva tai juttu ei ole liian pieni tai liian iso ja vaikea. Jeesus tahtoo, haluaa ja voi auttaa.
Onko sinulla tänään joku erityinen asia tai sairaus, johon odotat Jeesuksen vastaavan? Voit nostaa sen avoimella kämmenellä Jeesuksen eteen ja sanoa vaikka näin:
”Jeesus, kiitos että sinä rakastat minua. Sinä tiedät tilanteeni, asiani, sairauteni, tarpeeni. Tule ja auta. Minä odotan sinun apuasi!”
Tiina