5. Moos. 4, Apt. 16

5. Moos. 4 Apt. 16

Mooseksen kirjan luku on puhutteleva. Mooses tuo ytimekkäästi esille Jumalan ainutlaatuisuuden ja kuinka kansan täytyy pitää yllä uskoa. Jäin miettimään, että me itse asiassa elämme yhteiskunnassa joka ei toimi kristillisten arvojen mukaisesti ja siksi olemme vaarassa kadottaa uskomme. Samat asiat, joita Mooses painotti, auttavat edelleen pitäytymään oikealla tiellä. Muista että Jumala on oikeudenmukainen ja hänen ohjeensa ovat hyvät. Noudata niitä ja opeta ne eteenpäin. Muistele hänen tekojaan ja kerro niistä lapsille ja lapsenlapsille. Muista että Jumala on voimallinen ja mahtava!

Apostolien teoissa tapahtumat etenevät vauhdilla. Timoteus kääntyy juutalaisuuteen voidakseen kulkea Paavalin ja Silaan mukana. Jeesuksen henki estää heitä julistamasta ja näyn johdattamana he lähtevät ”sivistyksen ulkopuolelle” Makedoniaan. Syntyy pieni seurakunta. Paavali ajaa pahan hengen orjatytöstä, omistaja kärsii taloudellisesti ja Paavali ja Silas heitetään vankilaan. Jumala puuttuu tilanteeseen ja tekee ihmeen, vankilanjohtaja joka vastaa hengellään vangeista, aikoo tappaa itsensä, mutta pelastuu Paavalin ja Silaan ansiosta ja tulee uskoon. Rooman kansalaista ei olisi saanut kuitenkaan noin vain heittää vankeuteen (vastaavasta syystä on rangaistu kaupunkia jopa tuhoamalla se maan tasalle) ja hallitusmiehet säikähtävät tilannetta, mutta Paavalin seurue antaa anteeksi. Arvelen, että he käyttivät tilaisuutta hyväksi julistaakseen evankeliumia myös kaupungin johdolle. 

Tämä luku puhuu minulle siitä, kuinka Jumala toimii voimallisesti kun häneen turvaa. Paavali, Silas ja Timoteus lähtivät liikkeelle Jumalan varassa. Tuohon aikaan matkustaminen on ollut vaarallisempaa. Tieto ei ole kulkenut samoin kuin tänä päivänä, liikkuminen on ollut hankalampaa ja rangaistukset rikkeistä ovat olleet varsin fyysisiä. Jumalan antama ohjeistuskaan ei ollut kovin tarkkaa. Näyssä oli makedonialainen mies, mutta perille päästyään he kohtasivat naisia. Lopputulemana he ovat vankilan perimmäisessä sopessa jalkapuussa. Inhimillisesti katsottuna silloin usko voisi alkaa rakoilla ja alkaisi pohdinta siitä, mitä on tehnyt väärin ja itsesyytökset siitä, että on saattanut itsensä sellaiseen tilanteeseen. He kuitenkin lauloivat ylistyslauluja keskiyöllä! Ja Jumala vastasi. Itse olen ollut useamman kerran umpikujassa seurattuani Jumalan johdatusta. Esimerkiksi ulkomailla perheen kanssa ilman majapaikkaa, rahat vähissä ja löytämättä tapaa jatkaa matkantekoa (oli joulu, julkiset kulkuneuvot tauolla ja lennot peruttu myrskyn takia) ja myöhemmin olin umpikujassa kotimaassa sairaana, rahattomana ja asunnottomana. Silloin tulee huoli ja itsesyytökset, mutta tulee myös rukous. Jälkikäteen tuo ulkomailta paluun kokemus on asia, jota olemme muistelleet. Kuinka Jumala auttoi mahdottoman edessä. Selvisimme Suomeen. Ja nyt kiitämme tästä hetkestä. Kuinka Jumala auttanut tähän asti, vaikka välillä on näyttänyt toivottomalta.

Anna