1. Sam. 9, Luuk. 18

1. Sam. 9 Luuk. 18

Hänellä oli nuori ja komea poika, jonka nimi oli Saul. Koko israelissa ei ollut komeampaa miestä kuin Saul, hän oli päätänsä pitempi kaikkia muita. (2)

Kun Samuel nyt näki Saulin, Herra ilmoitti hänelle:” Tuossa on se mies, josta sinulle puhuin. Hän saa johtaa kansaani.” (17)

Luukas 18

Aina tulee rukoilla, lannistumatta! Oli hyvä lukea jo etukäteen vertauksen opetustavoite, jotta tajuaisi sen. Jumala hankkii oikeuden valituilleen viivyttämättä. Tuo öin ja päivin avun pyytäminen ei kyllä minulta onnistu, vai muistuttaisiko se siitä, että Jumala on online jatkuvasti?

Jeesus rakastaa vähempiosaisia. Lapset ja sairaat nostetaan uuteen arvoon Jumalan valtakunnassa. Kun muut yrittävät estellä näitä pääsemästä kosketusetäisyydelle Jeesuksen kanssa, Jeesus pysähtyy ja kohtaa nämä ihmiset. On tärkeää ohjata lapsia Jeesuksen luo, ja myös itse oppia heidän asenteestaan ja kasvamaan lapsen kaltaisuudessa. Sokean halu nähdä taas pani hänet huutamaan Jeesusta apuun. Siinäkin oli asennetta!

Miksi rikkaan on vaikea päästä Jumalan valtakuntaan? Koska et voi palvella kahta Herraa, ja sydän voi täyttyä liikaa maan päällisistä aarteista. Siksi on hyvä luopua niiden tavoittelusta, keskittyä mieluummin valtakunnan edistämiseen ja kerätä aarretta taivaaseen. Tosin ei köyhäkään pääse taivaaseen ilman Jeesusta, paitsi hengellisesti köyhä! Onneksi Jumalalle kaikki on mahdollista!

Luopumisen tärkeys ja siunaus. Jeesuksen seuraan ei tule lähdettyä, jos muut asiat ovat elämässä tärkeämpiä. ”Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen” Luukas 17:33. Kaikkea ei voi saada, ja siksi on pakko luopua jostakin Jumalan valtakunnan tähden. Toisille se voi olla mammonasta luopuminen ja toisille lähimmistä ihmissuhteista luopuminen. Tämä isästä ja äidistä luopuminen on minulle uudella tavalla konkretisoitunut, kun olen kuullut mamu- poikien tarinoita heidän lähtiessään Jeesusta seuraamaan. Kun heidät on kastettu seurakunnan ja Jumalan yhteyteen, on se maksanut heille monelle kovan hinnan. Arvostan heidän rohkeuttaan, ja siksi varmaan kastejuhlat ovat olleet tosi koskettavia. Onneksi Jumala ei jää velkaa kenellekään, vaan meille luvataan jo tässä ajassa moninkertaisesti takaisin, ja tulevassa maailmassa ikuinen elämän. (30)

Hengellinen kasvu alkaa nöyryydestä. Siksi publikaani oli yksi luvun sankareista:”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen”.  (13) Todellisuuden ymmärtäminen ja tunnustaminen vapauttaa. Nöyryys ei ole häpeä, vaan kunnioitus ja nöyryys ovat hyviä kasvukumppaneita. Kasvu on riisuutumista omasta voimasta, jolloin se antaa tilaa rakkaudelle. (Vaimo kuuntelee alustusta tuossa vastapäätä ja sieltä nämä ajatukset poimin talteen).

Juha