Kunnioittakaa ainoastaan Herraa ja palvelkaa häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne! Muistakaa suuria tekoja, jotka hän on tehnyt hyväksenne! (24)
Luukas 21
Less is more. Leskivaimo nousi hyväksi esimerkiksi suhteessaan antamiseen ja Jumalaan. Hän halusi vähistä varoistaan tukea juutalaisten temppelin ylläpitoa, ja antaessaan kaiken myös joutui luottamaan Jumalan huolenpitoon ”hän antoi vähästään, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi”. Jumalan valtakunnassa kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, jossa pieni ja mitätön maailman silmin voi ollakin suurta ja päinvastoin. Leskivaimon uhrimieli haasta miettimään omaa elämää ja sen valintoja. Mitä minulla on, mitä en olisi saanut Jumalalta? Saan olla kiitollinen Jumalalle niin paljosta. Silti Jumalan huolenpitoon luottaminen on edelleen vaikeaa. Tämä prosessi jatkuu varmaan loppuun saakka. Köyhän lesken esimerkkiä vahvistaen Paavali myös kehottaa:”Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi.” (Room 12:1)
Pitäkää varanne! Valvova ihminen tiedostaa elämänsä rajallisuuden. Hän ymmärtää tämän päivän rajallisuuden sekä tämän hetken merkityksen. Huomisesta emme tiedä. Valvominen ei ole vain hereillä pysymistä, vaan aktiivista elämää. Se on elämistä avoimin silmin ja korvin, valmiina toimimaan Jeesuksen esimerkkiä seuraten. Valvomista on myös se, että emme mukaudu tämän maailman menoon, vaan kasvamme ja muutumme mielen uudistumisen kautta seuraamaan Jumalan tahtoa (Room. 12:2). Valvomisen vastakohta on turtuminen, joka saattaa johtua mm. juopottelusta, päihtymyksestä tai jokapäiväisen elämän huolista. Ne voivat viedä pois Jumalan läheisyydestä ja yhteydestä. ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet” (Matt. 6:34).
Taakoistamme on luvattu huolehtia, ja ne kannattaa antaa pois:” Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen” (1. Piet. 5:7).
Eiköhän tehdä näin heti?!
Juha