Kun kaikki ei mene odotusten mukaan. Kun minua ei hyväksytä. Miten kestää ahdingossa ja toisten vainoaminen. Suuria, merkittäviä asioita. Niihin tämä päivän tekstit koettavat vastata.
Minua puhuttelee tämän päivän teksteissä nöyrtyminen. Mitä suurempi missio, tavoite, elämäntehtävä, haave, unelma niin sitä vaikeampaa on luopua siitä. Ja kun luopuminen ei tapahdukaan omasta lähtökohdista, vaan jonkun jolle olet vastuullinen toimesta. Oli sitten kyseessä esimiehesi, vanhempasi, puolisosi. Ja entä jos luopumisen takana on epäoikeudenmukaisuus, väärinkäsitys yms.
Läpi historian ja varsin voimakkaana edelleen tänä päivänäkin nousee esiin oman aatteensa, haaveensa, lähipiirinsä puolesta taisteleminen. Tarinoissa nämä nousevat sankarin ja voittajan asemaan. Myös kristityillä on omat sankarinsa ja voittajansa.
Siitä joka luovuttaa, perääntyy, sopeutuu jne. harvemmin kerrotaan. Tai pystytetä patsaita.
Taistelulle on joskus oikeutus, mutta kristityn vaellukseen täällä maan päällä paljon useammin kuuluu nöyrtyminen, perääntyminen, luovuttaminen. Saatetaan jopa päätyä sinne minne Jumala on meidät tarkoittanut. Olenko väärässä? Ehkä, mutta tätä myös sinun olisi hyvä pohtia rukouksen, raamatun ja muiden uskovien kanssa.
–Tomppa