2. Sam. 12, Tit. 2

2. Sam. 12 Tit. 2

Olikohan Natan jonkinlainen Daavidin hoviprofeetta? Hänellä näyttää olleen varsin keskeinen rooli muutamissa Daavidin elämän tärkeissä tilanteissa. Tässä kohdassa Natanin toimintaa ei pohjusteta käytännössä ollenkaan. Todetaan vain yksinkertaisesti, että ”Herra lähetti Natanin Daavidin luo” (jae 1). Olisi mielenkiintoista tietää, miten Jumala hänelle puhui ja miten hän koki tilanteen, jossa hänen täytyy viedä Daavidille hyvin vahva viesti kuninkaan rikkomuksista. Saattoiko hän olla etukäteen varma, että Daavid myöntäisi syyllisyytensä? Olisiko voinut olla mahdollista, että Daavid olisi kieltänyt tekonsa ja olisi esimerkiksi vangituttanut Natanin tai jotakin vieläkin pahempaa olisi tapahtunut?

Natan oli kuuliainen Jumalalle. Hän ei ilmeisestikään jäänyt miettimään kaikkia mahdollisia lopputulemia ja laskemaan niiden todennäköisyyksiä. Natanin kuuliaisuuden seurauksena Daavid myönsi syntinsä ja sai niistä vapautuksen. Synnillä oli kuitenkin seurauksensa.

Psalmista 51 voi lukea Daavidin tuntemuksista ja ajatuksista Natanin käynnin jälkeen. Siitä käy mielestäni hyvin ilmi se taistelu, jota meistä jokaisesta käydään ja joka meidän jokaisen sisällä on: sielunvihollinen yrittää jatkuvasti horjuttaa asemaamme Jumalan lapsina. Kun tiedämme rikkoneemme Jumalan tahtoa vastaan, sielunvihollinen yrittää käyttää syyllisyyttämme ja häpeäämme niin, että yhteytemme Jumalaan ja lähimmäisiimme katkeaisi.

Sielunvihollisen valhetta ei pidä uskoa. Jumalan rakastava syli on aina avoinna – myös niille, jotka ovat häntä ja lähimmäisiään vastaan rikkoneet (vrt. Tit. 2:11-14).

Pekka