2. Kun. 18, 1. Joh. 3

2. Kun. 18 1. Joh. 3

Päivän luku pysäytti minut miettimään sitä, miten meidät Jeesuksen seuraajina on kutsuttu elämään. Meillä on Jeesuksessa täysi anteeksiantamus synneistämme. Kaikki syntimme on sovitettu ja anteeksiannettu – jo nekin synnit, mitä ikinä tulemme tekemäänkään. Mutta tämä yltäkylläinen anteeksiantamus ei anna meille lupaa elää ihan miten vaan, itsekkäästi omien halujemme ja mielitekojemme mukaan. Meitä kutsutaan elämään Jumalan tahdon mukaan. Käskyt ovat edelleen voimassa, ne ovat hyvän elämän pelisääntöjä. 
 
Joka päivä tulee eteen tilanteita, joissa joudun valitsemaan. Joskus on helppoa ja selkeää tehdä oikeita valintoja, mutta välillä ei. Luodessaan ihmisen Jumala antoi meille valinnan vapauden. Hän kunnioittaa meitä niin paljon, ettei Hän pakota meitä. Pyhä Henki on valmiina auttamaan meitä sekä valinnoissa että myös elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Omin voimin ja lihaksin emme kyllä kovin pitkälle pääsisikään tässä. 
 
”Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme, jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken…..Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt.” 1 Joh 3:18-20, 23.

Tiina