2. Aik. 34
Josia aloitti uransa jo kahdeksanvuotiaana lapsikuninkaana, mutta kasvoi tehtäviensä vaatimaan aikuisuuteen ajan kanssa Jumalan johdatuksessa ja luultavasti myös oheiskasvattajien tukemana: ”Josia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä kulkien esi-isänsä Daavidin teitä poikkeamatta oikealle tai vasemmalle” (2). 16-vuotiaana nuorukaisena hän alkoi kysellä Jumalan tahtoa, ja parikymppisenä hän ryhtyi hävittämään epäjumalanpalveluspaikkoja. Sitä kesti kuusi vuotta, jota seurasi temppelin korjaaminen.
Sitten tuli Josian elämän tärkein vaihe, kun temppelirahojen joukosta löydettiin yllättäen Mooseksen lakikirja. Hän järkyttyi kuultuaan lain kirjan sanat, koska siellä oli kerrottu, millainen Jumalan vihaa kohtaa epäjumalanpalvelijoita. Josia halusi toimia oikein koko kansan puolesta, ja apua kysyttiin profeetalta.
Nöyrtyminen oli jälleen avain siihen, että Jumala auttoi ja lupasi Josian päästä rauhassa hautaan. Josia uudisti liiton Jumalan kanssa, jossa luvattiin seurata Herraa kaikesta sydämestä ja kaikesta sielusta sekä noudattaa lain kirjan määräyksiä ja säädöksiä. Josian elinaikana kukaan ei luopunut Herrasta, vaan koko Israel palveli Jumalaansa.
Tätä hyvien ja pahojen kuninkaitten vuorottelua seuratessa mietin, että eikö vähemmästäkin olisi voinut jo tehdä oikeita johtopäätöksiä siitä, miksi elämää kannattaa elää Jumalan yhteydessä. Ei se kyllä taida nykyisinkään onnistua, vaikka elämme uuden liiton aikaa, jossa Jumalan valitsema pääsiäiskaritsa Jeesus lahjoittaa syntien anteeksiantamisen verensä kautta. ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29)
Vaikka temppelin uhrikäytänteet loppuivat Jeesuksen seuraajilla, synti ja epäjumalanpalvelus jatkavat elämäänsä uusin muodoin. Lain lisäksi tarvitaan armo! Rakkaussuhde ei synny lain vaatimusten kautta, vaan Jumalan armahtavan rakkauden läsnäolon myötä!
Jäi meille vielä suurin käsky, jossa kehotetaan rakastamaan Herraa, Jumalaamme, koko sydämestämme, koko sielustamme ja mielestämme ja voimallamme, sekä lähimmäistämme niin kuin itseämme. Siinä riittää opeteltavaa loppuelämäksi!
Siunausta päivääsi!
Juha