Tunnustan. Ensimmäisellä lukemalla tämä psalmi tuntui aika sekavalta, jakeet pomppivat asiasta toiseen. Luin uudelleen ja hitaammin, hitaastihan psalmeja pitää lukeakin. Pysähtyen, antaen sanojen painua syvemmälle.
Tämäkin koko psalmi on Daavidin rukousta. Jakeet jakaantuivat ajatuksissani kolmeen luokkaan. Daavid kuvaa omaa tilannettaan. Ja kohta hän muistaa sen, millainen Herra on. Ja kolmantena Daavid esittää pyyntönsä. Tässähän onkin hyvä rukouksen kaava.
Voin kertoa Jeesukselle tilanteesi rehellisesti, mitään kaunistelematta tai tunteitani peittelemättä. Seuraavaksi voin kiinnittää katseeni ja ajatukseni Jeesukseen, siihen millainen Hän on, Hänen rakkauteensa, Hänen uskollisuuteensa, haluunsa ja kykyynsä auttaa. Muistaen sen, miten Hän tähänkin asti on auttanut. Ja sitten vielä kerrata ne omat pyyntöni ja tarpeeni. Kyllähän Hän ne jo tietääkin, mutta Hän haluaa kuulla meidän äänemme ja pyyntömme. Ja näin jättää asiani turvallisesti Jeesuksen huolenpitoon.
Alfasta on mieleeni jäänyt rukouksen kaava: Keep it real. Keep it simple. Keep on going. Ole rehellinen. Rukoile yksinkertaisti. Rukoile jatkuvasti.
Tiina