Onnellisuus vai kutsumus? Edellisen päivän ja myös tämän päivän teksteissä viitataan Paavalin tehtävään, hänen kutsumukseensa, vaellukseen kristittynä. Niin minä, kuin uskoakseni suurin osa ihmisistä toivoisi että vaellus läpi oman elämän tuottaisi onnellisuutta. Pidän Paavalin elämästä kirjoitettuja vaiheita tärkeinä siksi, että se muistuttaa meitä siitä että elämällä tulisi olla päämäärä, tarkoitus, varsinkin kristityllä. Se saattaa tuottaa onnellisuutta mutta varmana sitä ei voida pitää.
Paavalin elämässä oli hetkiä, jolloin hän olisi varmaan ollut onnellisempi kun olisi saanut olla samalla paikkakunnalla. Paavalin elämässä oli hetkiä, jolloin hän varmaan olisi ollut onnellisempi kun ei olisi tarvinnut viipyä samassa paikassa vaan olisi voinut jatkaa matkaa.
Kutsumuksensa toteuttaminen ei ole helppoa, edes Paavalille. Vaikka Paavali oli suurten ihmeiden toteuttajana ja hän näki työnsä aiheuttamaa hyvää, niin silti voin tulkita teksteistä kutsumuksen repivän Paavalia rikki. Jos Paavalilla ei ole helppoa kutsumuksen toteuttamisessa, niin ei meidänkään oman kutsumuksemme kanssa kipuilussa kannata luovuttaa.
–Tomppa