Ensimmäisillä kristityillä oli monia käytännöllisiä kysymyksiä ratkaistavanaan. Tässä luvussa Paavali käsittelee syömiseen ja ruokatarvikkeisiin liittyvää kysymystä. Tuohon aikaan ongelma syntyi siitä, että myytävä liha oli usein peräisin epäjumalille uhratusta eläimestä. Paavalin ohjeen voisi tiivistää siihen, että kristitty voi syödä kaikkea. Ruoka ei vie meitä lähemmäs Jumalaa tai Hänestä poispäin. Olen usein palannut Markus 7:19 sanoihin: “Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.”
On kuitenkin tärkeää huomioida ne kristityt, jotka kamppailevat näissä asioissa. Paavali kirjoitti siitä, että kyseisessä asiassa vahvemmilla olevien kristittyjen ei pitäisi aiheuttaa toiminnallaan ongelmia niille, jotka kamppailevat asian kanssa. Otan yhden käytännön esimerkin nykyajalta. Keskellämme voi olla kristittyjä, joilla on takanaan alkoholiongelma. Tai alkoholi on ollut ongelma heidän lähipiirissään. Näille ihmisille suhtautuminen alkoholiin voi olla kipeä asia, se herättää vaikeita muistoja tai alkoholin pienikin käyttö voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Niiden, joille alkoholin käyttöön ei liity mitään vastaavia ongelmia, on tarpeen huomioida kipeämmässä asemassa olevat.
Vaikka meillä ei ole isommin ongelmia ruokien puhtauden suhteen, niin meillä voi olla edellä olleen alkoholin lisäksi monia muita kysymyksiä, joissa joudumme miettimään suhtautumistamme niihin. Muistan itse kamppailleeni armeijaan mennessä sen kanssa, että onko kristittynä oikein suorittaa aseellinen palvelus vaiko ei. Samassa yksikössä oli aseettomassa palveluksessa olevia kristittyjä, jotka asettivat aseellisen palveluksen kyseenalaiseksi kristitylle. Kesti jonkin aikaa ennen kuin pääsin selvillä vesille tämän kysymyksen kanssa. Siinä minua auttoivat keskustelut vanhempien kristittyjen kanssa. Ymmärrän hyvin tuossakin kysymyksessä olevia erilaisia näkökantoja.
Mika