Fil. 1
Alkuun vähän taustaa kirjeestä. Paavali vangittiin ja vietiin Roomaan kahleissa, jossa hän odotteli oikeudenkäyntiä kotiarestissa 2 vuotta. Siellä hän kirjoitti kirjeen Filippin seurakunnalle, joka oli ensimmäinen Euroopan kohde, johon Paavali perusti seurakunnan aika pikaisen visiitin avulla. (Apt 16).
Nykyään puhutaan paljon itsensä tuntemisen merkityksestä hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääjänä. Pelkkä fyysinen terveys ei takaa onnellisuutta, vaan on tärkeää tietää kuka on ja mitä haluaa elämältään. Paavali on kyllä hyvä esimerkki tästä. Hän oli oppinut mies, jolle oli kertynyt sekä maallista ja hengellistä viisautta. Hän kutsuu itseään Jeesuksen palvelijaksi ja oli löytänyt Jeesuksen armon ja rauhan. Hänen elämäntehtävänsä oli levittää evankeliumia Jumalan valittuna aseena!
Aika rajulta kuulostaa ja näyttää kuitenkin Paavalin elämä, sillä hän haluaa laittaa kaiken peliin:”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto” (21)” Uskollisena kutsulleen hän saikin tosi paljon aikaiseksi kristinuskon levittäjänä ja vakiinnuttajana. Jumala käytti Paavalia ihmeellisellä tavalla, jossa näkyy suurena evankeliumin voima ja Jeesuksen tuntemisen kautta tapahtuva muutos. Onneksi hänen tunne-elämänsä oli vielä vahva ja hengissä, vaikka hän kuolemaansa ehkä jo odottelikin. Se luo kirjeeseen inhimillisen, rakkaudentäyteisen ja luottavaisen sävyn, jota hän vankilassakin kokee. Kirjettä filippiläisille kutsutaankin ilon kirjeeksi.
Evankeliumin työhön hän esimerkillään kutsuu myös filippiläisiä välillä suorasanaisesti ja toisinaan kiitokseen ja iloon käärittynä rukouksena. Hän on luottavainen ja suuri uskossaan siihen, että Jumala tekee työnsä valmiiksi sekä filippiläisten että oman elämänsä kanssa, vaikka vastustusta on aina evankeliumin työssä odotettavissa.
Kiitos esimerkistäsi ja rukouksistasi Paavali!
Juha