Ihan alkuun tunnustan, etten osaa selittää näitä Paavalin kirjoittamia ajatuksia siitä, ettei nainen saisi opettaa seurakunnassa. Toisaalta tämä ei myöskään ole minulle kynnyskysymys. Nostan hattua ja mietin muita kysymyksiä. Toki naisen asema kristinuskossa on hyvä. Paavali antaa hyviä ohjeita, miten avioliitossa tulee molempien, sekä miehen että vaimon, kunnioittaa toinen toistaan. Miehille asetetaan kunnon haaste: ”Miehet rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta”, Ef 5:25. Tai hän ohjeistaa, miten leskiä tulee kohdella ja heistä huolehtia, 1 Tim 5:3. Tai hän antaa ohjeita ja rohkaisee naimattomia, esim 1 Kor 7. Naisten asema on monipuolisesti huomioitu ja huolehdittu ja kunnioitettu.
Mutta mitä muuta tästä luvusta nousee?
Esirukous kaikkien ihmisten puolesta. Sinullakin on varmaan oma lista sinulle tärkeistä ihmistä, joiden puolesta rukoilet. Esirukous vallanpitäjien ja päättäjien puolesta on tärkeää ja myös Jumalan mielen mukaista. Rukoillaan yhdessä päättäjiemme puolesta, että he osaisivat tehdä viisaita päätöksiä. Paavali kirjoittaa myös meidän asenteistamme ja motiiveistamme. Ettei olisi vihaa, eikä epäilyjä. Että kaunistus tulisi syvempää kuin koreista tukkalaitteista. Että hyvät teot olisivat kaunistuksena.
Tänään rukoilen listallani olevien puolesta sekä päättäjiemme puolesta. Pyydän, että Pyhä Henki tekisi työtään myös minun sisimmässäni. Föönaan hiukseni, laitan kirkkovaatteet päälle ja lähden BrunssiKirkkoon. Nähdäänkö BrunssiKirkossa!?
Tiina