Nyt alkavat seurakuntien puhuttelut, joiden hengellisen tilan Jeesus toi esille. Vaikka jokainen kirje on suunnattu yhdelle seurakunnalle, se päätetään sanoen: ”mitä Henki seurakunnille sanoo”. Tästä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että kirje on tarkoitettu koko Kristuksen ruumiille eli meille kaikille.
Kaikki puhuttelut seurakunnille noudattavat samaa kaavaa. Ensin kerrotaan seurakunnan nimi, jonka jälkeen Kristusta kuvataan jollain ensimmäisen luvun kuvauksesta otetulla ominaisuudella. Tämän jälkeen kirkon Herra lausuu tuomionsa seurakunnan tilanteesta – missä se on mennyt vikaan ja missä se on tehnyt oikein. Seurakunnalle annetaan ohjeet tulevaa varten, ja lopuksi lausutaan lupaus ”sille, joka voittaa”. Yleensä hämmennyksen aiheuttaja on Saatana ja pahan voimat, jotka näyttävät olevan arkipäivää kaikkialla.
Vaikka seurakunnille annetaan myös positiivista palautetta, niin jostain syystä itse pysähdyn useimmin vaikeuksiin ja haasteisiin. Seurakuntien ongelmia tässä luvussa olivat luopuminen ensi ajan rakkaudesta ja harhaopit tai niiden suvaitseminen. Smyrna selvisi ilman moitteita. Näistä arvioinneista löytää vastakaikua myös omassa sydämessä! ”Jolla on korvat, se kuulkoon!”
Jäin vielä jumiin tuon voittamisen kanssa. Voisiko se olla Paavalin sanoittamana:” Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni” (2. Tim 4:7). Siinäpä tavoitetta tulevaan!
Juha