Lähdeteokseni mukaan Jesajan kirjan luvut 46-66 muodostavat ns. Lohdutuksen kirjan. Luvut kertovat Juudan ennalleen asettamisesta ja Jumalan palvelijan, Messiaan tulosta. Vuoden 1992 käännöksessä luvun otsikko on Herra pelastaa, ja se pelastus pysyy. Aamen. Tässä Herra lupaa Siionille pelastumista. Joskus Israelille (Siion kai) annetut lupaukset lohduttavat myös meitä. Uskaltaudun ottamaan näitä lohdun ja lupauksen sanoja myös itselleni ja oman aikani seurakunnalle. Kai se on sallittua, koska lauseet kuvaavat Jumalan luonnetta omaansa kohtaan. Jae 4 rohkaisee tällaiseen meihinkin laajennettuun vastaanottoon: ”Kuuntele minua kansani, kansakunnat, tarkatkaa sanojani….”.
Luku kuvaa Jumalan suuruutta, vahvuutta ja Jumalan vanhurskauden pysyvyyttä. Jumala ei ole meitä hyljännyt, Jumalan antama vanhurskaus so. hänelle kelpaaminen meistä itsestämme huolimatta on voimassa, apu ja varustus elää on jo nyt ja edelleen tulossa.
Ilm 7
Ilmestyskirjan luvut eivät ole helppoja kommentoitaviksi. Kannattaa lukea alta Juhan eilinen teksti Ilmestyskirjaan liittyen. Se tuo jäsennystä ja armahdusta meille kommentoijille ja Ilmestyskirjan lukijoille.
Poimin tästä luvusta tuon sinetöinnin. Tässä enkelit ovat suorittamassa sinetöityjen kirjakääröjen kautta annettavia tehtäviä. Karitsa on ainut arvollinen avaamaan sinetöidyt kirjakääröt (luku 5). Näitä taivaallisia kirjakääröjä ei siis ole missään yleisessä kirjastossa kenen tahansa avattavissa ja luettavissa.
Olen ollut vuosia innostunut Pyhän Hengen sinetistä (Ef.1: 13-14). Pyhä Henki on sinettimme ja sinetöijä on Jumala itse. Iankaikkinen Pyhän Hengen sinetti on Jumalan sinetti ja se on jo nyt meissä. Eikä se ole mikään irtoava liimalappu. Lepo.
Pirkko