Tämän päivän tekstistä nousee esiin kohta: “Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”
Kuulostaa ensilukemalta aika kovalle vaatimukselle sekä lannistavalle lausunnolle.
Aika moni haluaa pelastaa elämänsä ja on valmis sen eteen tekemään vaikka mitä. Ja nyt Jeesus sanoo että tuloksena on se, että kadottaa elämänsä. Ja mitä tarkoittaa että kadottaa elämänsä Jeesuksen tähden? Nyt on raamatunselittäjällä selittämistä kerrakseen 🙂
No, otetaan esimerkki omasta elämästäni. Vuonna 2004 kävi niin onnellisesti, että tulin uskoon. Uskoontuloni ensimmäisinä päivinä ajattelin että nyt kun tämä asia on auennut, niin en voi vain jättää tätä sivujuonteeksi elämässäni ja jatkaa niin kuin ennenkin. Halusin oppia lisää Jeesuksesta ja koin että se pitää laittaa etusijalle muihin asioihin nähden. Käytännössä tämä tarkoitti sitä osallistuin alfa-kurssille, liityin raamattupiiriin ja kävin sunnuntaisin kirkossa ja toisinaan viikonloppuisin/loma-aikoina seurakunnan leireillä ja tapahtumissa.
Ja niin siinä kävi että kun etsin Jeesusta, niin löysin itseni. No, kyllä minä sen Jeesuksenkin löysin 🙂
Olin vuosia yrittänyt pelastaa elämäni. Stressasin työstä ja opiskelusta. Olin huolissani terveydestäni, kuolemaan ja sairastumiseen liittyvät pelot olivat usein läsnä. Alkoholin käytöllä ja viikonloppuisin ravintoloissa notkumalla yritin saada ystävyyttä ja rakkautta. Pyrin suorittamisella olemaan parempi ihminen. Ja epäonnistuin.
Kun katseeni kääntyi tuolloin vuonna 2004 Jeesukseen, niin siinä sivussa korjaantui moni asia (jopa ihan huomaamattomasti) elämässäni. Oma yrittäminen väheni, rauhallisuus kasvoi. Lopetin alkoholin käytön. Sain työn, opinnot ja vapaa-ajan tasapainoon. Itsetuntoni parani jne. Usko Jeesukseen on edelleen merkittävä osa minua, mukana siinä miten kohtaan muita ihmisiä, käsittelen asioita jne.
Luulisin että tällaisesta on kyse edellä mainitussa raamatunkohdassa.
— Tomppa