Tärkein merkki
Jeesuksen kohtalon hetket alkoivat olla käsillä ja hänen ympärillään olevat ihmiset Pilatus, kansan johtajat ja murhanhimoiseksi villitty kansa saivat hetkeksi pääosan. Jeesus on vaitelias ja kuin tapahtumien vietävänä. Jeesus oli varmasti inhimillisesti aivan äärirajoilla. Nyt ei ollut enää opetusten aika. Nyt Jeesus vain kärsi. Kuolemansa hetkellä hän joutui ei vain ihmisten, vaan myös Jumalan hylkäämäksi. Matteus tallentaa kuolemaansa kohti kulkevalta Jeesukselta vain muutaman sanan, joihin tiivistyy koko Jeesuksen elämän tarkoitus: ”Sinä sen sanoit. Olen sitä mitä väitetään, olen juutalaisten kuningas, olen Messias, olen Jumala” vrt. Matt. 27:11). Ristillä Jeesus ei enää jaksanut väitellä. Hän vastannut edes hengellisten johtajien syytteeseen ”Muita hän on kyllä auttanut, itseään hän ei pysty auttamaan. — Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan – pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt! Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika.” (Matt. 27:43–44).
Ylipappien lausumasta syytteestä tulee mieleen toinen kohta, jossa Jeesus vastasi merkkiä pyytäville fariseuksille ja saddukeuksille, että muuta merkkiä heille ei anneta kuin Joonan merkki (Matt. 16:1–4). Jälkikäteen on helppo selittää, että Joonan merkillä Jeesus tarkoitti kolmea päivää, jotka hän tulisi olemaan haudattuna kuolemansa jälkeen samalla tavoin kuin Joona oli kolme päivää ja yötä valaan vatsassa. Ja varmasti näin onkin.
Joonan merkki voi tarkoittaa muutakin. Joona oli profeettana varsinainen antisankari. Hän kieltäytyi saamastaan tehtävästä ja pakeni päinvastaiseen suuntaan, kuin mihin Jumala häntä kutsui. Hän pilasi ihmissuhteensa ja valehteli pakolaivan miehistölle ja eristäytyi laivalla omiin oloihinsa. Joona puhui profeetallisia sanoja mutta väärään aikaan, valaan vatsassa, jossa kukaan ei ollut häntä kuulemassa. Lopulta Joona taipui Jumalan tahtoon ja lähti saarnaamaan parannusta Niiniven kaupunkiin. Kun Niiniven asukkaat katuivat ja kokivat elämänmuutoksen, Joona loukkaantui ja valitti siitäkin Jumalalle. Kaiken keskellä Jumala ei hylännyt Joonaa eikä Niiniveä. Joonan kirja onkin ennen kaikkea kertomus armosta, joka on suurempi kuin ihminen ymmärtää. Armosta, joka koko ajan yllättää ihmisen.
Jeesuksen koko elämä ja kuolema tähtäsivät siihen, että me saamme kokea saman armon kuin Joona. Jeesuksen kautta voimme saada elämän ja yhteyden Luojaamme ja Jumalaamme.
Siitä puhuu myös koko profeetta Jeremian kirja.
Heli