Jer. 43, Apt. 15

Jer. 43

Apt. 15

Pakanoiden alkaessa kääntyä Jeesuksen puoleen ja tulla uskoon, syntyi kiistaa tärkeimmästä asiasta, eli siitä, mitä pelastukseen tarvitaan. Mikä on pelastuksen ydin? Riittääkö Jeesus, vai tarvitaanko vielä ympärileikkaus? Mitä on Jumalan mielen mukainen elämä? Sitä alettiin pohtia yhdessä apostolien ja seurakunnan vanhimpien kanssa Jerusalemissa. Pietari on äänessä kokemusasiantuntijana ja se auttoi päätöksen teossa. Hänen mielestään Jumala osoitti hyväksyvänsä pakanat vuodattaessaan Pyhän Hengen myös heihin. Jumalan hyväksyi heidät ja puhdisti heidän sydämensä uskolla. Ei ole syytä panna opetuslasten harteille sellaista iestä, jota emme me eivätkä meidän isämme jaksaneet kantaa. Herran Jeesuksen armo yksin pelastaa. Ei pidä hankaloittaa niiden elämää, jotka vieraista kansoista kääntyvät Jumalan puoleen.

Mitään ylimääräistä taakkaa ja elämää hankaloittavaa asiaa ei varmaan kukaan Jeesuksen oma halua kannettavaksi. Siksi on tärkeä kasvaa Jumalan tuntemisessa ja oppia elämään armon piirissä. Jeesus riittää pelastukseen. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän on pakko varata Jeesuksen armon varaan, sillä kaikki omavanhurskaus rupeaa tuntumaan jo teeskentelyltä ja valheelta. Kiitos Jeesus! Armo riittää!

Minulle henkilökohtaisesti vapaus moneen asiaan löytyi aikoinaan jakeesta: ”Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi” (1. Kor 10:31). Sama luku neuvoo kuitenkin, että toisen henkilön omantunnon syyt on otettava huomioon ja silloin kannattaa kieltäytyä joistakin asioista.

Entäpä sitten Paavali, kun seuraavassa luvussa ympärileikkautti työtoverinsa Timoteuksen. Oliko hän epäjohdonmukainen Jerusalemin kokouksen päätöksen kanssa? Siihen löytyi järkeviä selityksiä, kuten se, että vaikka Paavali hyvin jyrkästi vastustaa ympärileikkausta, niin syy vastustukseen oli ajatus ympärileikkauksesta pelastustienä. Tällä kertaa kysymys ei ollut siitä, vaan siitä, ettei evankeliumin levittämistä turhaan vaikeutettaisi. Paavalin matkassa ollut ympärileikkaamaton juutalainen olisi varmaan ärsyttänyt juutalaisia. Evankeliumin tähden on siis syytä ottaa myös kulttuuriset erot ja kansan perinteet huomioon! ”Voittaakseni hänen omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina eläviä olen näille ollut kuin lain alainen, vaikka en olekaan lain alainen” jne. (1.Kor 9:20…) Aika notkeaa, mutta päämäärätietoista toimintaa;)

Juha