Valitusvirsistä mieleeni nousee aina ensimmäisenä tämän päivän luvun jakeet 22-27. Jakeita kannattaa lukea ajan kanssa pysähtyen ja rukoillen. ”Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka etsii häntä. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta.”
Paavalin merimatka Roomaan oli vaarallinen ja samalla täynnä Jumalan huolenpitoa. Paavali näki tulevan vaaran merkit jo ennalta, mutta häntä ei kuunneltu. Haaksirikon yhteydessä Jumala puhui Paavalille siitä, että hän ja kaikki matkalla olevat tulevat pelastumaan, 27:22-25. Laiva todellakin tuhoutui, mutta ihmiset pelastuivat. Jumala puhui samalla Paavalille siitä, että todistajan tehtävä jatkuisi vielä yhden tärkeän henkilön edessä – keisarin. Jumala piti omalta puoleltaan huolta siitä, että Paavali saattoi todistaa kaikille, vaikka vaarallisia tilanteita riitti.
Paavalin toiminta laivalla on jännää luettavaa. Hänellä oli Jumalan lupaus pelastumisesta. Hän ei jättäytynyt passiiviseksi, vaan toimi lupauksen rohkaisemana aktiivisesti. Paavali esti merimiesten pakoyrityksen laivalta. Hänen rohkaiseva esimerkkinsä ja sanat saivat kaikki syömään ennen mereen joutumista. Ilman ruokaa he olisivat olleet liian heikkoja mereen joutuessaan. Erityisesti kriisiaikoina tarvitaan tällaista johtajuutta, jossa kuunnellaan Jumalaa ja toimitaan rohkeasti.
Mika