Luukkaan evankeliumin 14. luvun loppu (jakeet 15-35) on haastavaa tekstiä, joka uskoakseni laittaa meistä jokaisen ns. pienelle paikalle. Peruskysymys näyttäisi olevan, mitkä ovat oman elämäni prioriteetit. Elämässä on paljon merkityksellisiä ja tärkeitä asioita, jotka olisi hyvä hoitaa mahdollisimman hyvin (mm. ihmissuhteet, tehtävät ja vastuut). Hyvästä pyrkimyksestä voi tulla ns. parhaan vihollinen, jos Jeesus ja hänen seuraamisensa jää taka-alalle tai unohtuu kokonaan.
Ymmärrän itse tämän kohdan itse niin, että Jeesus käyttää varsin kovia sanoja korostaakseen sitä, että elämämme tärkein asia on olla hänen opetuslapsensa ja seuraajansa. Sitä kautta elämän muut asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin ja oikeaan tärkeysjärjestykseen. Jeesus kutsuu meitä olemaan kanssaan, jotta Jumala voi vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen, ”että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi” (Fil. 2:13, KR38).
Tätä päivän tekstiä miettiessäni mielessäni alkoi soida virsi 315, jossa on sama sävel kuin virressä 432. Näiden virsien sanat sopivat hyvin päivän teemaan, ja ne voi laulaa tai lukea päivän rukouksena.
Pekka