Dan. 10 Kol. 3

Dan. 10

Mitä tapahtuu, kun rukoillemme? Danielin kirjan 9 ja 10. luku kertovat siitä. Kaikkein tärkein asia on, että Jumala rakastaa meitä ja kuulee heti rukouksemme (Dan. 9:23; 10:12). Vastauksen viipymiseen on kuitenkin syynsä. Yksi syy voi olla taistelu, jota käydään hengellisessä todellisuudessa. Jeesus hallitsee ylösnousemuksensa jälkeen kaikkia valtoja ja voimia sekä fyysisessä maailmassa että hengellisessä todellisuudessa. Vielä emme kuitenkaan voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan. (Hepr. 2:8).

Rukous on paljon enemmän kuin kauniita sanoja ja ilmaan lausuttuja toivotuksia. (Esi)rukous vie keskelle henkivaltojen taistelua (10:13). Danielin näyt olivat hurjia ja hän kohtasi rukouksessa välkehtivän miehen (Jeesus?). Isojen asioiden äärellä voimme kokea Danielin tavoin voimattomuutta, heikkoutta, jopa tuskaa. (Dan. 10:8, 17). Pyhä Henki on kuitenkin kanssamme kaiken aikaa. Hän auttaa meitä ja rukoilee meidän puolestamme silloinkin, kun emme tiedä, miten meidän tulisi rukoilla. Jumalan Henki puhuu meidän puolestamme täsmällisesti oikeita asioita ja sanoja. (Room. 8:26–28).

Kol. 3

Uskovien elämä kietoutuu yhteen toisten uskovien elämään. Silloin esiin nousevat myös yhdessä toimeen tulemisen ongelmat. Paavali piti itsestään selvänä, että kristityt elävät yhteydessä toisiinsa. 

Kolossalaiskirjeen 3. luvussa Paavali opetti kristityn uudesta elämästä. Operaatio mobilisaation (OM) lähetyskoulussa opiskellessani opettelimme luvun ulkoa. Se todellakin on Raamatussa helmi, joka kannattaa muistaa opetella ulkoa. 

Saamme päivittäin pukeutua uuteen identiteettiimme Jumalan lapsina ja Jumalan valtakunnan perillisinä. Siitä kertovat Paavalin kehotukset: ajatelkaa, haudatkaa, luopukaa, älkää valehdelko, tulkaa Jumalan kaltaisiksi, pukeutukaa armahtavaisuuteen, tulkaa toimeen keskenänne, rakastakaa, vallitkoon sydämissänne rauha…

Ja sitten:

”pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.”(Kol. 3:13).

Jumala rakastaa meitä, ensin ja ehdottomasti. Jeesus antoi meille kaiken, myös elämänsä. (1. Joh. 3:10). Jolle on paljon lahjoitettu, siltä riittää eteenpäin annettavaksi. 

Rukoukseni tänään on, että saisin itse kokea Jeesuksen rakkauden niin, etten pihistele omaa aikaani, vaivannäköäni ja anteeksiantoa toisille.  

Heli