Tämä kohta Abrahamin elämästä ei ollut muistissani. Huomioni kiinnittyi ehkä vähän epäolennaiseen asiaan, eli hänen epärehelliseen toimintaan eläessään siirtolaisen elämää. Pelko sai hänet valehtelemaan, koska hän pelkäsi henkensä puolesta ja vaimonsa menettämistä, Tämä tuntuu ihan riittävän hyvältä syyltä tällaiseen itsepuolustukseen. Jumala toi Abrahamin teon valkeuteen ilmestymällä unessa ko. kaupungin kuninkaalle Abimelekille. Koska Abimelek on toiminut vilpittömin mielin, hän sai elää. Abilemek otti asian esille Abrahamin kanssa, jonka rukouksen kautta Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa.
Pelko voi saada usein käyttäytymään epärehellisesti. Pelko vaikeuttaa myös vaikeiden asioiden nostamista esiin, ja toisten miellyttämisen halu voi johtaa puhumaan hieman muunneltua totuutta, joka ei helpota yhdessä eloa. Toisaalta huomaan, että asioiden liioittelu ja tarinoiden “rikastaminen” on myös luonnollinen tapa saada huomioita itselleen. Ihmismieli toimii aika mielenkiintoisesti ja hallitsemattomastikin, jos ei ole tarkkana. Ihmispelko voi olla esteenä myös evankeliumin kertomisessa. Jumalan pelko on kai se ainut toivottava pelko näissä elämän tärkeissä suhteissa. Kun pelkäämme Jumalaa, meidän ei tarvitse pelätä ihmisiä eikä miellyttää muita saadaksemme hyväksyntää ja huomiota itsellemme. “Pelkoa rakkaudessa ei ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta. Joka pelkää, ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa” (1. Joh. 4:18)
Armoa ja rauhaa päivääsi toivotellen!
Juha