Jaakobin pakomatka enonsa perheen luo alkaa. Hänelle on annettu neuvo ottaa sieltä serkku vaimokseen. Matkalla Jaakob näki unen, joka rohkaisi häntä. Inhimillisesti ajateltuna petturi ei olisi ansainnut tällaisia lupauksia. Vai oliko niin, että kun siunaus oli annettu, Jumala toimi sen siunauksen mukaan.
Jumalan aktiivisuus Jaakobia kohtaa on rohkaisevaa. Missä sotkuissa olemmekaan tai niistä pakomatkalla, Jumala voi puhua ja ilmestyä.
Tämän päivän teemana on uusi taivas ja uusi maa sekä uusi Jerusalem. On huomion arvoista, että kyseessä ovat uudet, ei suinkaan entisen maan ja vanhan Jerusalemin korjaillut versiot. Minulle tulee mieleen Paavalin opetus uudesta luomuksesta (2 Kor 5:17). Vanha on kadonnut ja uusi on tullut sijaan. Tätä, että olen uusi luomus, ei tule useinkaan ajatelleeksi arkisessa (ei niin tyylipuhtaassa) elämässä, mutta näin Jumala näkee meidät, uudesti syntyneet omansa. Uskonnollisuus pyrkii korjailemaan vanhaa ja kelpaamaan sen tuotoksella, mutta Kristuksessa Jumala loi meidät uusiksi. Uudeksi luominen on siis Jumalan vastuulla olevaa, me emme pysty rakentamaan uutta itse. Siis lepo Herrassa tässäkin asiassa.
Pirkko