4 Moos. 29 Kol. 2

4 Moos. 29

Kol. 2

Hän elää, hän on ylösnoussut, me saamme elää hänen yhteydessään. Pääsiäisen sanoma on meille aina ajankohtainen. Lapsuuden pääsiäisestä tulee mieleen pääsiäismunat, niiden merkitys itselle oli lähinnä suklaa ja suklaamunan sisällä oleva yllätys. Pääsiäismuna kuvaa kuitenkin uuden elämän alkua. Se kuvaa kuinka Kristuksen lunastustyössä olemme saaneet uuden alun, menneet rikkomuksemme on sovitettu ja olemme saaneet uuden elämän Kristuksen yhteydessä. Paavali kehottaa meitä jatkamaan matkaa hänen yhteydessään: “Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydestään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu.” Kol. 2:6-7.

Lapsuudesta tulee mieleen hetki jolloin eksyin hiihtoretkellä ollessani, kaikenlisäksi minulta katkesi sukset. Muistan epätoivon ja itkun harhaillessani metsässä suksi katkenneena. Olin mennyt harhaan selkeältä hiihtoladulta enkä löytänyt enää takaisin. Onneksi tuntemattomaksi jäänyt hiihtäjä löysi minut ja vei kotiin. Paavali varoittaa harhaan menemisestä uudessa elämässämme. Olen kuullut vuosien aikana monenlaisia opettajia, joiden puheesta on jäänyt mieleen vain jotakin epämääräistä, lähinnä puhujan omia saavutuksia. Olen myös kuullut viisaita sanoja, mutta puheiden sisältö on jäänyt hyvin tyhjäksi. Näitä opettajia oli jo Paavalin aikana, jotkut näkivät näkyjä, jotkut vaativat puheissaan sääntöjen noudattamisia, jotkut opettavat asioista kieltäytymistä, jotkut jopa palvovat enkeleitä. Meille on tarjolla opetusta eri paikoissa mieletön määrä ja kaikenkeskellä voi tulla epätoivo, mihin oikein uskoa.

Olen itse ollut menossa harhaan kuunnellessani ihmisten opetusta, arvioimatta niitä Paavalin ohjeella, pitäkää varanne. Jos opetuksen keskiössä ei ole Kristus ja hänen ansionsa, vaan ihmisten viisaat opetuksen, ihmisten omat saavutukset, ihmisten laatimien sääntöjen noudattaminen, kieltäymykset, jonkun muun kuin Kristuksen palvomisen, niin silloin olen menossa harhaan. Joka kerta Jeesus Kristus on palauttanut minut takaisin kotiin, hänen luokseen, hänen lepoonsa, uskon siihen, että hänen täytetty työ ristillä riittää.

Paavali antaa hyvin yksinkertaisen ohjeen siitä, mitä opetuksesta tulisi jäädä mieleen. Kaiken opetuksen tulee luoda luottamus, usko Kristukseen. Kaiken opetuksen tulee korostaa Kristusta, syntiemme sovittajana, kaikkien voimien päänä. Opetuksen tulee korostaa yhteyttä Kristukseen, hänessä olemme heränneet eloon, hänessä olemme yhdistyneet toisiimme. Kristuksessa me olemme yhtä ja hänen armonsa ymmärtämisen kautta voimme armahtaa toisiamme. Hänen varaansa meidän tulee rakentaa elämämme, ei ihmisten varaan, ei ihmisten viisaiden opetusten varaan, ei omien tekojemme varaan, vaan Kristuksen teon varaan. Hän on kuollut ja ylösnoussut, sen takia me saamme elää hänen yhteydessään ja hänen ansiostaan voimme elää myös yhteydessä toisiimme. Hän on ylösnoussut, hän elää, me saamme elää hänessä.

Mika M