Turvakaupungit olivat suojapaikkoja verikostoa pakeneville ihmisille. Jos joku tahattomasti aiheutti toisen ihmisen kuoleman, niin hän saattoi paeta sellaiseen ja olla turvassa. Minkähän vuoksi ei vain kielletty verikostoa? Olikohan se niin tiukasti kiinni kulttuurissa, että sitä ei olisi kielloilla voinut suitsia? Mietin myös sitä, että mitenköhän silloin toimittiin, jos joku aiheutti kuoleman turvakaupungissa.
Turvakaupunki on myös yksi Vanhan Testamentin käsite, jonka voi liittää Jeesukseen: ”Hän on meidän suojamme, jonka turviin voi paeta.” Ylihengellinen tulkinta, myönnän, mutta pidän siitä silti kiinni.
Muutama päivä sitten puhuttiin todistajista ja siitä, kuinka kaksi yhtäpitävää todistajaa riitti ihmisen tuomitsemiseen. Nyt käännetään huomio itse todistajiin ja varoitetaan väärästä todistuksesta. Rangaistus tästä on niin kova, että väärän todistuksen antajien täytyi olla aika epätoivoisessa asemassa. Tämä antaa taas uuden näkemyksen Jeesuksen oikeudenkäyntiin. Paikalle haalitut väärät todistajat olivat todennäköisesti köyhiä ja heidän asemaansa käytettiin surutta hyväksi. He olivat tietysti maksettuja ja kaikki tiesivät pelin hengen. Siksi heihin ei kenenkään taholta kiinnitetty juuri mitään huomiota. Heti kun keksittiin joku muu peruste tuomiolle, heidät unohdettiin saman tien.
Kristinuskon leviäminen perustui silminnäkijöiden todistukseen:
”Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille, ja itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan.”
Tämä on ikään kuin pieni uskontunnustus, sillä siinä on tiivistettynä se, miksi apostolien sanaa pidettiin luotettavana. Siinä on kaksi tasoa: vahva historiallinen pohja ja Pyhän Hengen toiminta nykyhetkessä.
Jeesuksen kuoleman merkitystä on vaikea käsittää ja luvun loppu omistetaankin sen selittämiselle. Jeesuksen piti tulla ihmiseksi voidakseen sovittaa meidät. Ja voittaakseen kuoleman hänen piti kuolla. Voittaakseen häpeän, hänen piti itse kohdata suurin mahdollinen häpeä. Jeesus osoitti suuruutensa tulemalla pieneksi. Jeesus ei voittanut väkivallalla, vaan olemalla itse väkivallan kohde. Tästä seuraa hienoja asioita. Heprealaiskirjeen yksi pääsanomista on se, että meillä on empaattinen Jumala, joka ei suhtaudu tuomitsevasti tai jyrkästi meidän virheisiimme ja heikkouksiimme.
”Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.”
Marko