Kahdeksannen luvun alku kertoo tilanteen, jossa Jeesus kohtasi aviorikoksesta tavatun naisen. Nainen oli varmasti täynnä häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa rangaistuksesta. Juutalaisten asenne oli selkeä, he olivat valmiita kivittämään naisen. Tilanteessa testattiin Jeesusta. Jeesus sanoi tunnetut sanansa: “Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Jeesus ei tuominnut naista, vaikka teki selväksi, että nainen oli tehnyt väärin. Jeesus oli koko joukosta ainut, joka ei ollut tehnyt syntiä. Hän olisi voinut kivittää naisen, mutta hän ei tehnyt sitä.
Jeesus toimi tavalla, joka muutti naisen. Jaejakso päättyy Jeesuksen sanoihin: “Mene, äläkä enää tee syntiä”. Jeesuksen sanat ovat varmasti kuuluneet naisen mielessä järisyttäviltä. Jeesus ei tuominnut naista, vaan muovasi sanoillaan ja asenteellaan naisen elämän uudeksi. Tässä meillä on paljon oppimista, kuinka olla yhtä aikaa totuudellinen ja rakastava.
Tuomitseminen ei kuulu meille. Tiedämme varsin hyvin, että taistelemme kaikki synnin kanssa. Tämä ei tee tyhjäksi sitä, ettemmekö pitäisi esillä totuutta. Ei ole oikein tuomita, mutta ei ole oikein myöskään hyväksyä syntiä. Tiedämme, että synti haavoittaa ihmistä. Jeesuksen esimerkki haastaa meitä ohjaamaan ihmisiä rakkaudella oikealla tielle.
Mika