Onko moraalitonta ajatella, että Jumalaa ei ole olemassa? Psalmin kirjoittaja tuntuu olevan sitä mieltä. Tietenkin tämä pitää ymmärtää sen aikaista tilannetta vasten. Ymmärtääkseni siihen aikaan ei käytännössä ollut ollenkaan varsinaisia ateisteja. Tässä psalmissa puhutaan muiden jumalien palvelijoista, jotka eivät uskoneet Herraan. Kenties valloittajista, jotka ovat hyökänneet Israeliin. Tai sitten vallanpitäjistä, jotka ovat alkaneet palvella Baalia tai muita naapurikansojen jumalia. Näissä uskonnoissa ei niinkään välitetty oikeudenmukaisuudesta, vaan voimasta.
Yleisestikin uskomme määrittää arvomme. Jos seuraamme julmaa jumalaa, niin meistä tulee usein itsestämmekin julmia. Jos jumalamme on, antiikin kreikkalaisten jumalien tapaan, turhamainen ja itsekäs, niin sallimme itsellemmekin helpommin tuollaisia asioita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tuollaisten jumalien palvelija voisi tehdä hyviä tekoja. Totta kai voi ja usein tekeekin. Mutta se merkitsee sitä, että tiukan paikan tullen hänen ”sisäinen kompassinsa” on vinossa ja antaa vääriä signaaleja.
Tämä vie ajatukset meidän aikaamme. Nykyäänhän on yleistä olla aito ateisti ja se tarkoittaa sitä, että elämässä vaikuttavat arvot ja asenteet pitää valita itse, ilman minkään jumalan tai uskonnon antamaa selkänojaa. Mietin vain, että kuinkahan hyvin se onnistuu. Tämän psalmin perusteella ei kovin hyvin. Totuuden etsintä on nimittäin samalla myös Jumalan etsintää.
Joosef näki unessa Herran enkelin ja se oli niin vaikuttava, että hän päätti mennä Marian kanssa naimisiin. Olen kuullut tämän kertomuksen tietysti jo lapsena, joten olen usein suhtautunut siihen itsestäänselvyytenä. Tietenkin Joosef uskoi uneensa, jossa enkeli kertoi, että hänen tulevan vaimonsa raskaus on lähtöisin Pyhästä Hengestä! Minulle tämä kertoo siitä, että Joosefkin oli valittu tehtäväänsä. Hän ei ole kovin isossa roolissa Uudessa Testamentissa, mutta ilman häntä kaikki myöhäisemmät tapahtumat olisivat jääneet toteutumatta.
Enkeli käski antaa pojalle nimeksi Jeesus, joka alaviitteen mukaan tarkoittaa ”Herra pelastaa”. Tätä perustellaan Jesajan kirjan kohdalla, jossa sanotaan näin:
”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ,ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.”
Jumalan pelastus on siis sidottu Hänen läsnäoloonsa. Jumala ei pelasta kaukaa, vaan tulemalla lähelle ja auttamalla.
Marko