Tätä lukua on vaikea kommentoida. Israel lähti sotaan ja hävisi. Miestappiot olivat suuria. Pappi Eelin pojat menehtyivät sodassa ja pappi itsekin kuoli tapaturmaisesti korkeassa iässä. Liitonarkkukin varastettiin filistealaisten leiriin. Aina ei kule, sanoisi savolainen. Oliko tämä kaikki tarpeen rangaistuksena pappi Eelin toiminnasta pappina, kun pyhyyden ymmärtäminen oli hapertunut.
Mikä on pyhää Uuden testamentin helluntain jälkeisenä aikana.? Ymmärränkö Jumalan pyhyyttä sittenkään?
Tämä luku on Jeesuksen opetusta tulevista tapahtumista. Melkoista rytinää ja yksittäiselle ihmiselle ihan ylivoimaista vaikuttaisi tapahtuneen tai tapahtuvan. En osaa ajoittaa näitä asioita ihmiskunnan historiaan enkä tiedä, missä vaiheessa olemme menossa. Taidan taas turvautua siihen ensimmäiseen käskyyn ja sen ohjeeseen pitäytyä Raamatun Jumalaan, turvata ja luottaa häneen, tuli mitä tuli. Otanpa maanantain kommentoinnissasi olleen psalmin 70 sitaatin tähänkin: Jumala, riennä minun luokseni, Sinä olet minun apuni ja vapauttajani. (Ps. 70:6).
Pirkko