Daavidin voittolaulu on tyyliltään tuttu, koska vastaavia psalmeja on niin paljon. Olisiko Daavidista kuitenkin tullut vanhoilla päivillään hieman omahyväinen? ”Herra palkitsi minut koska tekoni on puhtaat.” Vai pitääkö tämä tulkita niin, että hän ajattelee olevansa Jumalan puhdistama? En tiedä, mutta joka tapauksessa tässä laulussa on paljon kauniita kohtia. Pidin varsinkin lauseista, jossa kuvaillaan Jumalaa. Tässä kokoelma Daavidin ”Sinä olet” -lauseita.
Sinä olet:
- vuorilinnani
- kallioni
- kilpeni
- pelastukseni sarvi
- vuori
- turvapaikka
- pelastajani
- uskollinen
- vilpitön
- lamppuni
Näistä voi päätellä, että Daavidille Jumala merkitsi ennen kaikkea turvaa. Tietenkin tämä psalmi oli kiitoslaulu siitä, kuinka Herra oli auttanut Daavidia voittamaan vihollisensa, joten korostus on tavallaan luonnollinen. Mutta kiinnitin huomiota siihen, että Daavid ei kuvaillut Jumalaa voiman lähteenä, joka olisi auttanut häntä sotimaan. Herra antoi Daavidille turvaa ja soti itse hänen puolestaan. Aikamoinen lausunto mieheltä, joka tunnettiin nimenomaan sotapäällikkönä!
Paavali ei paljoa jaarittele, vaan menee suoraan asiaan yhden lauseen tervehdyksen jälkeen. Evankeliumi on sanoma Jeesuksesta, joka on avannut uskon kautta tien Jumalan luokse. Paavali osoittaa, että Jumalan edessä me kaikki olemme syyllisiä. Myös pyhinä itseään pitävät ihmiset tekevät samoja tekoja, mistä syyttävät toisia. Ongelma ei ole kuitenkaan itse teoissa, vaan niiden takana olevissa asenteissa. Paavalin listaus ei anna kovin mairittelevaa kuvaa ihmiskunnan tilasta:
”He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä.”
Kun tältä pohjalta yrittää väittää olevansa Jumalalle kelpaava hurskautensa vuoksi, niin osoittautuu väistämättä tekopyhäksi teeskentelijäksi. Tämä voi tuntua masentavalta, mutta oikein ymmärrettynä se on vapauttavaa. Jumalalle kelpaaminen ei perustu tekoihin, vaan Jeesuksen sovitustyöhön. Ei tarvitse uskotella kenellekään olevansa mitään muuta kuin on. Evankeliumi, eli hyvä uutinen, ei ole sanoma siitä, että olemme kaikki pahoja. Hyvä uutinen on se, että Jeesuksen tähden voimme olla vapaita ja Jumalalle rakkaita pahuudestamme huolimatta.
Marko