Kirjoitan tätä aamuyön tunteina, kun yöunet jäivät kovin lyhyiksi. Monenlaiset huolet ja tekemättömät työt painavat mieltä. Yritin kääntää huolia ja murheita rukouksiksi. Ne tulivat kyllä sanoitettua ja vietyä Jumalalle, mutta rauhaa ja unta ne eivät kuitenkaan tuoneet näihin aamuyön tunteihin. Enemmänkin pohdiskelin, onko tämä vain osani, kun olen tällainen masennukseen taipuvainen flegmaattinen melankolikko. Mieleeni nousi ajatus askeesista – elämän pitäisi olla vieläkin yksinkertaisempaa ja niukempaa. En tiedä, auttaisiko se.
Niinpä kun tässä kuitenkin valvon, tartuin Raamattuun kirjoittaakseni tämän raamattukommentin. Herran tutut ja usein siteeratut sanat Paavalille tuntuivat hyvin lohdullisilta (2. Kor. 12:9): ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.”
Millaiset fiilikset sinulla on tänään? Oletko voimiesi tunnossa vai heikkouden syövereissä? Niin tai näin, kyse ei lopulta ole sinusta tai minusta, vaan Jeesuksesta, johon saamme tänäänkin turvautua ja panna toivomme.
Pekka