Varsin outo on Jeesuksen opetus tämän luvun alussa. Miksi epärehellistä taloudenhoitajaa kehuttiin hyvästä toiminnasta? Siihen jäin vähän jumiin, koska se on ihan päinvastaista kuin mitä muutaman jakeen päässä sanotaan:” Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa” (10). Ei voi palvella kahta herraa, sekä Jumalaa että mammonaa.
Jeesus ei tässä kehu epärehellisyyttä vaan viisautta. Pitäisikö taloudenhoitajan nopeasta reagoinnista ja ongelmanratkaisukyvystä ottaa mallia uusien ja yllättävien tilanteiden selviämiseen? Olisiko kyse samasta kuin:”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset “ (Matt 10:16).
Iäisiin asuntoihin pääsy ei kuitenkaan taida aueta väärällä rikkaudella hankittujen ystävien avulla. Tämä “viisaus”, jolla Jeesus puhuttelee rahanahneita fariseuksia menee ehkä sarkasmin puolelle. Heille tulee lisää löylyä kertomuksessa rikas mies ja Lasarus. Rikkaus ei itsessään ole pelastuksen este, mutta monta kertaa hidaste. Tuli mieleen kertomus eräästä rikkaasta miehestä. “Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona” (Luukas 12: 20-21).
“Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen” (Room.10:10).
Juha