”Jotamista tuli mahtava hallitsija, koska hän vaelsi horjumatta Herran, Jumalansa, tietä.” (2. Aik. 27:6) Pojasta polvi paranee. Jotamin isä Ussia ylpistyi ja lankesi vallan kasvaessa, mutta hänen pojastaan Jotamista ei sanota näin. Jumala palkitsee uskollisuuden suurella vastuulla ja menestyksellä. Hienoa nähdä, että valta ja menestyminen ei johda automaattisesti ylpistymiseen ja lankeamiseen. Jotam kesti Jumalan siunauksen.
Paavali puhuu viimeisten päivien ihmisistä. Hän kirjoittaa mm. näin: ”He ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. Karta sellaisia!” (2. Tim. 3:5)
Muistan erään tilanteen, jossa pappi opetti nuoria. Häneen puheestaan välittyi sellainen kuva, että kristillisyyden ytimessä on hyväntekeväisyys ja lähimmäisen rakastaminen. Minua alkoi ahdistaa. Tästä puuttuu evankeliumi, joka on Jumalan voima!
Hyväntekeväisyys ja lähimmäisen rakastaminenhan ovat Jeesuksen opettamia hyviä juttuja, mutta jos tiputamme evankeliumin voiman ja Pyhän Hengen todellisen vaikutuksen kristinuskosta pois, se ei enää ole kristinuskoa.
C.S. Lewis on todennut: ”Mitään toissijaista ei voi saavuttaa niin, että se asetetaan ensisijaiseksi. Kun Jumalan arvojärjestys muutetaan, ensisijaisiksi Jeesuksen tilalle asetetut seikat, mitä ne nyt sitten ovatkin, näyttävät yhä uudelleen karkaavan käsistä.”
Jeesus sanoo saddukeuksille: ”Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Mark. 12:24)
Tarvitsemme sekä Raamatun tuntemuksen että Jumalan voiman, jotta pysymme oikeassa suunnassa.
Ohjaa Pyhä Henki minua, että minusta välittyisi ensisijaisesti evankeliumi ja Jumalan voima.
Topi