Est. 1, Joh. 19

Est. 1

Raamatun tekstit ovat monikerroksisia. Kun luemme Esterin kirjaa, voimme lukea tätä myös vertauskuvallisesti niin, että Ester edustaa tehtävään asetettavaa ihmistä, setänsä ja kasvatti-isänsä Mordokai Pyhää Henkeä ja pääministeri Haaman pahista.

Kokonaisuudessaan Esterin kirja kuvaa, kuinka Jumala pitää omasta kansastaan huolta hankalissakin olosuhteissa, vaikka sitä on koetettu monissa tilanteissa tuhota ja hävittää. Miksi? Koska Jumalan suunnitelmana oli, että juutalaisesta kansasta nousee Messias.

Nykyisen Persian ja Israelin välillä on vihollisuus, jota en tässä kommentoi. Osaan ainoastaan kysyä, onko tällä kirjalla viesti siihenkin asiaan tai jopa laajemmin juutalaisen kansan kertomukseen.

Esterin kirjan kuningas Ahasveros tai kreikaksi Kserkses (jossain kirjoitusasu on Xerxes) ei ole vertauskuvallinen tai tuntematon tyyppi, vaan hän on ihan oikeasti olemassa ollut Persian kuningas.

Kuningas juhli. Juhlat ylimystölle kestivät 180 päivää. Yhden lähdekirjani mukaan juhlissa suunniteltiin sotaretkeä. Näiden juhlien jälkeen hän juhli vielä 7 päivää linnan väen kanssa Suusanin linnan esipihassa. Vaimo Vasti juhli naisten kanssa linnassa. Juoda ei tarvinnut, jos ei halunnut. Kuningas itse ilmeisesti halusi, koska arvostelukyky petti. Hän kutsui vaimonsa, kuningatar Vastin miesten puolelle esitelläkseen vaimonsa kauneutta (mitähän olisi tarkoittanut käytännössä). Meneminen miesten eteen olisi kuitenkin ollut loukkaus naisellisuutta kohtaan, persialaiset naiset eivät voineet suostua sellaiseen. Häveliäisyyssäännökset olivat naiselle kunnia-asia. Juopunut kuningas suuttui. Kun asiaa käsiteltiin miehissä jakeissa 13-22, asia paisui niin, ettei kuninkaalle jäänyt ehkä tilaa armahtaa vaimoaan. Vaimo piti uhrata ja leimata tottelemattomaksi, vaikka kuningas itse oli mokannut. Naisen asema, vaikka puhtaasti käyttäytyvän, oli hutera.

Näin kuvia nykyaikaisista hääjuhlista Iranista, sielläkin naiset ja miehet juhlivat erillään. Liekö tapa perua näiltä ajoilta vai islamista vai sekä että. Sukupuoli on vahva asia monissa kulttuureissa, toki se saattaa usein kääntyä naisen arvostusta vastaan. Jeesus antoi toisenlaisen mallin UT:n puolella.

Joh. 19

Johanneksen evankeliumia päätellään ensin alkuviikosta. Kiinnitin tällä kertaa erityisesti huomiota Jeesuksen ristiin kiinnitettyyn tekstiin. Kommentoin asiaa ilman syvempää tietoa, ihan vain ajatellen. Pilatus laati tekstin: Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas. Pilatuksen kannalta, keisarin alaisuudessa ollen ja siitä vastaavana hallitusmiehenä kirjoitus toi esille perusteluja ristiinnaulitsemiselle. Joku oli muka ryhtynyt kuninkaaksi, vaikka valtakuntaa hallitsi keisari. Toisaalta jossain kohdin Raamattua mainitaan ajatus, ettei Nasaretista voisi tulla mitään hyvää. Tämä ajatus tuo tekstiin sisäänrakennetun ivan. Mitättömyydestä kotoisin oleva väittää olevansa muka kuningas. Moisen pöljyyden perusteella tuomio olisikin ansaittu.

Ylipapit puolestaan halusivat korostaa, että tuomio tulee sen perusteella, että Jeesus oli itse kertonut, kuka hän on. Ja sehän ei käynyt laatuun juutalaisen lain kanssa. Jumalan pilkkaa, jos mikä. Tekstiin toivottiin tarkennusta juuri tähän suuntaan: hän on itse sanonut olevansa juutalaisten kuningas. Ja tällä olisi haluttu viestiä rauhan viestiä keisarin suuntaan, mikä on ymmärrettävää.

Ristinkuoleman perimmäinen perustelu ei ollut mikään noista vaihtoehdoista. Jae 30 tuo esille Jeesuksen ilmaisun: ”Se on täytetty”. Laki ja kaikki elämäntapaan ja valintoihin liittyvät vaateet tulivat tarpeettomiksi. Vapahtajamme ristinkuolema kattaa kaiken. Mitäs tuumit asiasta tänään ja tämän päivän tilanteissa. Anna ristinkuoleman riittää ja hengitä ulos.

Pirkko