Job. 39, Matt. 16

Job. 39

Olen yrittänyt tällä “lukukierroksella” löytää tietoa Jobin kirjasta ja saada siitä jonkinlaisen otteen. Nyt voin varmaankin todeta, että tämä ei ollut se valaiseva kerta. Tästä kirjasta löytyy vielä paljon opittavaa!

Kaikkein eniten minua hämmentää Jumalan vastaus. Hän ei lähde puolustelemaan itseään (niin kuin Elihu ajatteli), hän ei osoittele, että Saatana tässä on touhunnut kaikkea ikävää, minä vain katselin sivusta. Jää vain luottamus siihen, että Jumala taivuttaa mitä ihmeellisimmät voimat aina härkiä ja kotkia myöten palvelemaan hyvää tarkoitustaan. Se mikä on minun silmissäni suoraviivaisesti hyvää, ikävää tai turhaa taipuu hänen käsissään kuin vitsat pajukorissa kokonaisuudeksi jonka hahmotan kokonaan vasta ajan ulkopuolella.

Matt. 16

Opetuslasten yksinkertaisuus ihan naurattaa: aivan vakavissaanko he luulevat, että Jeesus varoittelee heitä leipätaikinan hapatteesta? Toisin sanoen opetuslapsilla oli vaikeuksia kuunnella Jeesusta, sillä heillä oli käsissään akuutti (ruokaan liittyvä!) ongelma. Kuinka usein luen Raamattua ja mielessäni pyörii samalla taka-alalla lista tekemättömiä asioita. Siinä onkin vaikeaa keskittyä siihen, mitä teksti tänään puhuisi minulle. Raamattu kutsuu meitä eräänlaiseen huolettomuuteen. Tämä on erityisen vahvassa kontrastissa tämän ajan kanssa, jossa puhutaan paljon mielen ylikuormittumisesta ja jatkuvasta ajatustyöstä. 

Jeesus ei kuitenkaan käske opetuslapsia skarppaamaan tai pinnistelemään enemmän. Hän ennemminkin varoittaa siitä: fariseusten ongelma oli juuri ulkokultainen uskonelämän suorittaminen. Jeesus herättelee opetuslapsiaan havahtumaan siihen, kenen seurassa he oikein kulkevat. Hänelle käytännön ongelmat eivät ole ongelmia. Hän tietää edeltä, mitä tarvitsemme ja varmistaa, ettei lopulta mitään puutu. Uskon, että Jumalan tunteminen, Jeesuksen voiman ymmärtäminen voi vähitellen muuttaa näkökulmaamme niin, että saisimme käytännön ongelmien edessä rauhan hänen voimassaan. Tämä ei ole Jumalalle este. Voin toimia rauhasta käsin. Voin pysähtyä, kuunnella, levätä. Fariseukset ja saddukeukset eivät suostuneet tunnistamaan näkemäänsä vaan vaativat merkkiä taivaasta. Jeesus varoittaa opetuslapsia ja meitä tällaisesta kovapäisyydestä. 

Jeesus, muistuta meitä tänään siitä, miten olet toiminut elämässämme. Jos emme ole sitä ennen tunnistaneet, avaa silmämme näkemään johdatuksesi. Anna näiden kokemusten ja Raamatun sanan vahvistaa luottamustamme sinuun. Kiitos, että kutsut meitä lepoon, lepoon sinun voimassasi, rauhaan sinun läsnäolossasi. 

Ada