Mitä on ”Kristuksen tuntemisen tuoksu” (2. Kor. 2:14)? Itselleni tulevat mieleen kokemukset opiskeluajoiltani 1980-luvun loppupuolelta. Olin mukana kristillisen opiskelijajärjestön toiminnassa, johon kuuluivat mm. viikonloppuleirit. Olin mukana myös harrastetoiminnassa, johon kuuluivat viikoittaisten harjoitusten lisäksi viikonloppuleirit. Molemmissa oli mukana varsin tavallisia yliopisto-opiskelijoita. Ilmapiiri näissä ryhmissä oli kuitenkin hyvin erilainen.
Mieleeni on erityisesti jäänyt yksi sunnuntaiaamu harrasteryhmän viikonloppuleiriltä. Aamiaistarvikkeet oli hankittu leiripaikan keittiöön etukäteen. Tarkoitus oli, että yhdessä porukalla teemme aamiaisen. Se ei kuitenkaan mennyt aivan niin, koska osalla porukasta oli käsitys, että aamiainen on valmiina. Kun se ei ollutkaan, he olivat hyvin tuohtuneita ja jopa loukkaantuneita, kun kaikki ei ollut valmiina tässä, nyt ja heti. Minkäänlaista valmiutta yhdessä tekemiseen ei ollut.
Muistan silloin ajatelleeni, ettei vastaavanlainen tilanne olisi voinut olla mahdollinen kristillisen opiskelijajärjestön viikonloppuleirillä. Näiden ryhmien vertailu vahvisti jo tuolloin käsitystäni siitä, että usko Jeesukseen vaikuttaa ja näkyy ihmisen toiminnassa väistämättä. Ehkä se on sitä Kristuksen tuntemisen tuoksua.
Pekka