Päivän Uuden testamentin kohdassa puhutaan paljon rahallisesta avustamistyöstä. Olisi upeaa, jos osaisin sanoa siitä tänään jotakin historiallisesti ja sosiologisesti pätevää, mutta tänään takkini on sen osalta tyhjä. Kiinnitin lukua lukiessani huomiota siihen, miten monta kertaa Paavali mainitsee innostuneisuuden. ”En sano tätä käskeäkseni, vaan koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta kertomalla toisten innosta.” (Jae 8) ”Saattakaa työnne nyt loppuun! Halusitte sitä innokkaasti, viekää se siis päätökseen mahdollisuuksienne mukaan!” (Jae 11) ”Kiitos Jumalalle, joka on sytyttänyt myös Tituksen sydämeen saman innon toimia teidän hyväksenne. Hän suostui pyyntööni; itse asiassa hän on niin innostunut, että hän nyt omasta halustaan lähtee teidän luoksenne.” (Jakeet 16-17) ”Lähetämme yhdessä heidän kanssaan matkaan vielä erään veljemme, jonka innon olemme voineet todeta monissa tilanteissa ja joka on nyt entistäkin paljon innokkaampi, koska hän luottaa lujasti teihin.” (Jae 22) Porukkahan on aivan innosta piukeana joka puolella! Tässä voi oikein kuulla ja nähdä kaikki säihkyvät silmät ja yhteen taputtavat kädet: nyt tehdään yhdessä hyvää!
Mistä sinä innostut? Ei niinkään, että pitäisit jotain asiaa periaatteessa tärkeänä ja arvostettavana: mikä sinut saa tuntemaan räiskyvää onnea ja odottavaisuutta ihan vain asian itsensä vuoksi? Uskon, että jokaisella meistä on niitä jo tavallisessa arkielämässä, jos vain osaamme etsiä. Jokaisella meistä ne ovat myös erilaisia. Ehkä jokin hyvä ruoka, jota et ole syönyt vuosiin? Ystävän tapaaminen, kun tietää, että on mukavaa juteltavaa? Elokuva, jota on odotettu teattereihin vuosikausia? Juoksulenkki ja saunan löylyt sen jälkeen?
Ehkä ihmettelet, miksi aloin luetella täysin arkisia ja maallisia asioita. Tein sen siksi, että se täsmentäisi, miten pienistä asioista innostus lähtee, sekä siksi, että näkisimme, miten yksilöllistä innostuksen kokemus on. Aivan samalla tavalla kuin innostumme pienissä asioissa monenlaisesta, uskon, että myös uskonelämän saralla meillä jokaisella on alueemme, jolla voimme kokea polttavaa innostumista.
Jos et ole kokenut tätä vielä, niin älä huoli. Innostuneisuus ei ole mikään ylihengellinen kokemus, jota täytyy jäädä odottelemaan. Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi siitä, että mietit, mikä sinua kiinnostaa elämässä muutenkin. Voisitko hyödyntää sitä seurakuntaelämässä? Jotkut järjestävät seurakunnan urheiluiltoja, toiset leipovat yhteisiin tilaisuuksiin, kolmannet lähtevät kadulle porukalla evankelioimaan. Toisaalta mitkä asiat maailmassa saavat sinut janoamaan muutosta? Mikä on sinusta niin epäreilua ja harmillista, että haluaisit tehdä asialle jotain? Tästä ei tarvitse alkaa vuosituhannen vallankumousta, josta tehdään elämänkerta ja elokuva. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi varojen keräämistä tärkeään kohteeseen tai kipua kokevien ihmisten kohtaamista. Yksikin teko muuttaa jo maailmaa!
Suomalaiset saattavat joskus olla laiskoja innostumaan. Mitä sitä turhaan näkemään glitteriä maailmassa, joka on harmaa suurimman osan vuodesta? Tälle saa ja kannattaa laittaa rohkeasti kampoihin! Etsitään innostusta sekä itsemme, lähimmäisemme että Jumalan vuoksi.
Esteri