Hiljainen luottamus on teidän voimanne. Kansa oli valmiina panikoimaan ja säntäilemään paikasta toiseen. Etsimään apua Egyptistä tai sitten varustautumaan hankkimalla sotahevosia. Mutta nuo konstit eivät toimineet.
Mikä sitten toimi?
Jumalan läsnäolosta puheen ollen. Paavali kysyy aiheellisen kysymyksen: ”Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne?” Tämä kysymys saattaa huolettaa uskossaan epävarmoja ja johtaa epäterveeseen itsetutkisteluun. Meidän pitäisi katsoa Jeesukseen, eikä omaan sisimpäämme. Mutta ei Paavali sellaista tässä suosittelekaan. Tämä lause ei ole mikään erillinen kehotus vaan osa kokonaisuutta. Korinttilaisilla on valinnan paikka, seuratako Paavalin opetusta vai ottaa vastaan ”toisenlainen Jeesus”, jota heille oltiin tarjoamassa. Kysymys kuuluu, kumpaan opetukseen Jumala sitoutuu?
Tämä on aiheellinen kysymys seurakunnassa kaikkina aikoina. Onko opetuksemme tai toimintamme sellaista, että Jeesus on siinä oikeasti mukana ja keskipisteenä? Korinttilaisten tapauksessa kyse oli siitä, että paikalle oli tullut ”auktoriteetteja”, jotka perustelivat sanomansa omalla taustallaan ja asemallaan. Paavalikin oli joutunut käyttämään usean luvun verran papyrusta sen osoittamiseen, että hän oli oikea apostoli. Mutta sillä tavalla ei voida kuitenkaan lopulta päätellä sitä, kumpi on oikeassa. Kuten Paavali kirjoitti aiemmin, siihen tarvitaan Jumalan suosittelu.
Marko