Herran päivä on vähän epäselvä käsite omassa mielessäni, vaikka siihen törmää aika usein Raamatussa. Herran päivänä Jumala puuttuu historian kulkuun toteuttaakseen jotkut tietyt hänen suunnitelmiinsa liittyvät kohdat ja täyttääkseen profeettojen ennalta ilmoittamat tapahtumat. Tässä luvussa se on myrskypilven päivä ja kansojen tuomion hetki. “Minä panen täytäntöön Egyptin tuomion, ja silloin kaikki tietävät, että minä olen Herra” (19). Jokaisen tulee saada tietää, että Herra on Jumala, joka hallitsee kaikkea. Tämä toistuu useasti tässä luvussa. Vanhan testamentin ilmaisu ”Herran päivä” löytyy myös Uudessa testamentissa. Silloin tarkoitetaan Jeesuksen paluuta maan päälle ja viimeisen tuomion aikaa, jolloin maailmanhistorian lopun tapahtumat toteutuvat. Tapahtuuko silloin myös se, että ”Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus on Herra” (Fil. 2:10-11)?
Matteuksen luvussa on myös tärkeä päivä, jota voinee kutsua Herran päiväksi. Silloin toteutui se, jolloin Jeesus kärsi uhrikuoleman kaikkien syntien puolesta. Johannes Kastaja sanoi sen selvästi:”Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin” (Joh.1:29). Maanjäristys vahvisti sen, että Jumala oli rajulla tavalla puuttumassa ihmiskunnan elämään. Temppelin väliverhon kahtia repeäminen (51) oli tapahtuma, joka julisti, että meillä on Jeesuksessa oikeus astua sisälle kaikkein pyhimpään, Jumalan läsnäoloon ja lapseuteen. (Hepr 10:19-20). Jeesuksen kuoleman välitön vaikutus oli myös hautojen aukeneminen ja pyhien ylösnouseminen. Tämä ihme oli merkki siitä, että Jeesuksen kuolema voitti kuoleman. Nämä ylösnousseet pyhät todistivat hänen suurta voittoaan.
“Tämä oli todella Jumalan Poika!”
Juha