Joona 2
Joonan rukous suuren kalan vatsassa noudattaa psalmeista tuttua kaavaa. Olosuhteet tekevät siitä vähän hassun. Sehän muistuttaa vaikka psalmia 69, jossa valitetaan raskasta tilannetta, johon on jouduttu omasta hurskaudesta huolimatta. Joonan rukouksesta saa sellaisen vaikutelman, että Jumala on noussut häntä vastaan syyttä suotta. Joona itse sen sijaan on tinkimättömän uskollinen. Ikään kuin hän olisi oman aikansa Job.
Toki tässä rukouksessa Joona myös lupaa totella ja tekeekin sen sitten jatkossa. Mutta itsepetos ja pinnallisuus leimaa koko hänen toimintaansa. Hän ei missään vaiheessa oikeasti luota Jumalaan ja ajattelee itse tietävänsä paremmin, mikä on oikein.
Kaikesta huolimatta rukous on kaunis. Ehkä se sopii omaankin pinnalliseen suuhuni.
Room. 15
Tämä on rikas luku. Paavali puhuu aluksi yksimielisyydestä ja toisten hyväksymisestä. Tässä yhteydessä hän korostaa toivoa niin paljon, että se jo melkein rikkoo lauserakenteen:
Iisain juuresta nousee verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi. Häneen kansat panevat toivonsa. Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.
Tällaista puhetapaa ei nykyään juuri kuule, joten luulen, että tähän kannattaisi paneutua vähän tarkemmin. Jumalan antama ilo ja rauha siis antaa meille toivoa. Jos sisin on levollinen, niin on helpompi suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti. Nykyään tulevaisuuteen suhtaudutaan usein pelokkaasti. Korostamme erilaisia uhkakuvia. Ilmankos meillä ei ole kovin toiveikas olo kaiken tämän varoittelun keskellä.
Luvun loppupuolella Paavali kuvaa myös evankeliointistrategiaansa. Hän pyrki julistamaan vain sellaisilla alueilla, joissa Jeesuksesta ei vielä tiedetty mitään. Rivien välistä käy ilmi, että tällaisia paikkoja oli tässä vaiheessa etsittävä vähän kauempaa. Paavali suunnittelee jo Espanjan matkaa! Samalla hän suunnittelee pistäytyvänsä Roomassa, joten ilmeisesti hän ajatteli menevänsä Espanjaan maita pitkin. Aikamoinen patikka! Tämä suunnitelmissa ollut matka lienee yksi syy siihen, miksi hän kirjoitti tämän kirjeen. Se on kokonaisesitys kristinuskosta, mutta samalla myös esittely Paavalista. Tällainen minä olen ja näin kirjoitan, mitäs jos tavattaisiin?
Ennen tätä matkaa Paavalilla oli kuitenkin muuta puuhaa. Hän on menossa toimittamaan avustusta Jerusalemiin. Matka oli vaarallinen, koska Paavali oli merkitty mies juutalaisten parissa. Hän pyytääkin rukousta jotta kaikki menisi hyvin. Tämä kaikki antaa hyvin elävän ja mielenkiintoisen ikkunan ensimmäisten kristittyjen arkeen. Se oli täynnä vaaroja, mutta myös iloa, rakkautta ja toisista välittämistä. Ja suuria suunnitelmia! Jotkut niistä eivät koskaan toteutuneet, mutta katse oli jatkuvasti eteenpäin.
Marko
