Vitsaukset jatkuvat Egyptissä, ja Jumala vie suunnitelmaansa eteenpäin. Tänään en siitä kommentoi sen enempää, vaan haluan kertoa eräästä Jumalan ihmeteosta omassa elämässäni. Minulla on nimittäin yhteistä Mooseksen lapsuuden kokemuksen kanssa. Mooses heprean kielellä tarkoittaa ilmaisua “nostaa vedestä”.
Näin on minullekin tapahtunut kun olin 3-vuotias ja meinasin hukkua. Olen vedestä nostettu. Muistan vieläkin kun katselin veden läpi ja näin äitini hyppäävän veteen pelastamaan minua. Tämä tapahtuma jätti pysyvän jäljen elämääni ja on viitoittanut elämäni tietä aina tähän asti. Kiitos Jumalalle ja äidilleni, jota Jumala käytti minun pelastamiseen!
Luku jatkaa edellisen luvun asioita. Luvussa korostuu Jumalan uudistava työ uskovien elämässä. Hän pelasti meidät, ei tekojemme tähden, vaan armosta. Hän synnytti meidät uudesti ylhäältä Pyhän Hengen kautta ja antoi osaksemme toivon iankaikkisesta elämästä. Paavali rohkaisee kuitenkin uskovia oppimaan hyvän tekemistä, jotta usko ei jäisi hedelmättömäksi. Uusi elämä tuo mukanaan myös Hengen hedelmät. Turhaan ei Paavali kehota, että “antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. (Gal 5:16, 22, 23)
Tänään on syntymäpäiväni ja olen kyllä kiitollinen Jumalalle kaikista näistä vuosista ja toivottavasti myös monista tulevista. Olen saanut olla osa tätä tämänkin luvun tarinaa ja uskossa jo kymmeniä vuosia. Onhan se ollut ihmeellistä aikaa.
Kiitos Pyhä Henki, uudistaja, puolustaja ja rohkaisija!
Ja oikein hyvää juhannusjuhlaa kaikille! Valoa ja iloa kesään!
Juha