”…hän teki armoistuimen puhtaasta kullasta…” (2. Moos. 37:6 33/38-käännös)
Armoistuin oli Jumalan kohtaamisen paikka.
”…Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä…” (Room. 3:24-25 33/38-käännös)
Nyt Jeesuksessa ja hänen sovituksessaan on Jumalan kohtaamisen paikka.
Johannes tekee kirjeissään selvän eron Jumalan rakastamisen ja tämän maailman rakastamisen kesken. Ei tarvitse ihmetellä, että meidän tapamme elää poikkeaa vallitsevasta elämäntavasta. Meitä kutsutaan elämään pyhitettyä, eli erilaista elämää, kuin mihin tämä maailma vetää ja kutsuu. Joudumme tilanteisiin, joissa näiden elämäntapojen välillä on kitkaa. Voimme kuitenkin Jumalaan luottaen ja vapaasti seurata Jeesusta katse kiinnitettynä kestävään palkintoon.
”Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti.” (1. Joh. 2:17)
Topi