Ps. 13, Ilm. 10

Ps. 13

Ilm. 10

Tämän päivän psalmi kysyy “Herra, kuinka kauan? Oletko unohtanut minut iäksi?” 

Joskus tulee kiusaus ajatella, ettei Jumalalla olisikaan homma hallussa, että hän antaisi pahan rellestää välinpitämättömyyttään tai huolimattomuuttaan. Saatamme alkaa pelätä, että hänellä, kuten usein meillä ihmisillä, on paljon suuria lupauksia ja suunnitelmia, mutta emme voi laskea niiden varaan. Kesällä olemme lukeneet, kuinka Israelilaiset jo ensimmäisinä viikkoina erämaassa menettivät uskonsa Jumalan suunnitelmaan. He olivat nähneet Jumalan voiman ja kuulleet hänen lupauksensa, mutta eivät silti luottaneet häneen. Kun Jeesus ei palannut ensimmäisten vuosikymmenien aikana, jotkut alkoivat epäillä, mahtoiko hän olla tulossa lainkaan (2. Piet.3:4).

Jumala tietää, että keskeneräisyyden ja odottamisen sietäminen on meille vaikeaa, paikoin jopa tuskaista. Hän antaa Johanneksen nähdä “uuden ja mahtavan enkelin (jonka kuvauksessa on syystä tai toisesta paljon viittauksia Jeesukseen). Enkeli vannoo Kaikkivaltiaan kautta “aika on lopussa”. Näin varmoja saamme olla Jumalan sanasta ja suunnitelmasta! Niiden päälle voimme rakentaa koko elämämme.

Herra, minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. 

Kiitos, että sinun suunnitelmasi toteutuu täydellisesti, ajallaan ja vääjäämättömästi. Saamme luottaa sanaasi koko painollamme.

Ada

Ps. 12, Ilm. 9

Ps. 12

Ilm. 9

Tällä viikolla jatketaan Psalmien ja Ilmestyskirjan parissa. Minulle molemmat puhuvat jotain siitä Jumalan todellisuudesta, joka on vielä osin meiltä kätköissä, mutta silti jo läsnä ja keskeistä Jumalan suunnitelmalle. Ajattelen, että Psalmit ja Ilmestyskirja puhuvat meille tähän päivään ja tämänkin ajan keskelle vielä suoremmin kuin monet muut Raamatun kirjat.

Ilmestyskirjan tässä jaksossa, merkkisoitoissa, kuvataan mitä ilmeisimmin hengellistä todellisuutta, jossa on käynnissä ihmiskunnan ravistelu. Jumala yrittää kaikin keinoin herättää niitä, jotka eivät taivu tulemaan hänen turviinsa. Se paha, mitä ihmiset kumartavat päästetään valloilleen, jotta ero Jumalan ja häntä vastustavan voiman välillä tulisi selväksi.

Kommentaarit joita luin ja kuuntelin olivat sitä mieltä, että tässä olisi kyse nimenomaan Jumalaa vastustavista henkivalloista ennemmin kuin mistään mitä voisi näkyvästä todellisuudesta tunnistaa tai nimetä. Ihmiskunta ei tästäkään ravistelusta huolimatta käänny Jumalan puoleen. Kaiken keskellä Jumala suojelee omiaan, jotka hän on merkinnyt itselleen.

Psalmi 12:8 sanoo “Sinä, Herra, suojelet meitä, sinä varjelet meitä joka hetki tämän pahan ajan keskellä.” 

Rakas Isä, kiitos, että olet meidät, omasi merkinnyt ja saamme luottaa, että varjelet meitä kaikessa. Kiitos, että tahdot aivan jokaisen kutsua lähellesi ja siipiesi suojaan.


Ada

1. Moos. 31, Fil. 2

1. Moos. 31

Jumala on tehnyt paljon työtä Jaakobin sydämessä: kun Jumala nyt puhuu Jaakobille, tämä ottaa ohjeen vastaan. Kuitenkin tapahtuu sama, kuin Iisakin kohdalla: Jumala lupaa olla Jaakobin kanssa, mutta tämä välittömästi toimii pelosta käsin ja lähtee matkaa salaa Labanilta. Jälleen Jumala pelastaa tilanteen, tällä kertaa ilmestymällä unessa Labanille.

Fil. 2

Tämän Filippiläiskirjeen kohdan ohi olen monta kertaa lukenut melko vauhdikkaasti. Jakeissa 5-11 on kuitenkin oikea helmi. Meille se on sisällöltään tuttu, sitä mitä monissa virsissäkin lauletaan. Jos joku kuitenkin tietää Jeesuksen, mutta ei tiedä, mitä Raamattu hänestä opettaa, tässä on hyvä kohta, joka kaivaa esille. Kohta on myös erityinen, sillä Raamatuntutkijat ovat sitä mieltä, että Paavali ajan tavan mukaan on ottanut tekstiinsä mukaan sitaatin tai viittauksen. Usein Uuden testamentin kirjeissä viitataan Vanhaan testamenttiin, esimerkiksi psalmeihin, mutta siitä ei ole tässä kyse. Tutkijat ovat päätelleet, että koska teksti on runomittainen, Paavali siteeraa lukijoilleen tuttua runoa tai yhtä ensimmäisistä ylistyslauluista! Tähän lauluun tai hymniin on joku aikansa sanoittaja koonnut alkukristillisyyden keskeisiä oppeja muotoon, joka on ollut helppo muistaa ja jakaa toisille. Se, että opit on jo näin varhaisessa vaiheessa voitu laittaa lauluksi ja laulukin on kerennyt tulla tunnetuksi kertoo siitä, että jo kirkon alkuaikoina keskeiset opilliset asiat ovat olleet melko selkeitä, eivätkä sukupolvia myöhemmin rakenneltuja.

Tämän myötä lämpimiä terveisiä kaikille, jotka tänään pääsevät yhdessä laulamaan ylityslauluja!


Jeesus, halki aikojen tahdomme kiittää ja ylistää sinua siitä, mitä teit. Että et pitänyt kiinni oikeudestasi olla Jumalan vertainen, vaan tulit meidän keskellemme, lunastajaksemme. Kiitos, että sinun lähelläsi saamme voiman päiväämme ja kaiken, mitä tarvitsemme. Kiitos ja kunnia sinulle!

Ada