Tekijä: Ada Kangas

4. Moos. 24

Joh. 11

Bileam siunaa Israelilaisia kolmannen kerran hyvin painavin sanoin: hän vertaa Israelia kolmannen kerran leijonaan ja ennustaa heidän voittonsa ympäröivistä kansoista. Hän myös lausuu ennustuksen, joka tulee viittaamaan messiaaseen: “Tähti nousee Jaakobin keskeltä”.

Uuden testamentin puolella Jeesus herättää Lasaruksen ja laittaa samalla liikkeelle tapahtumaketjun, joka johtaa hänen kuolemaansa. Olen miettinyt joskus, miksi muut evankelistat eivät kertoneet tästä ihmeestä, mutta luulisin, että he ovat halunneet suojella asianosaisia, jotka yhä elivät. Viimeisenä kirjoitetussa Johanneksen evankeliumissa on muissakin tilanteissa esimerkiksi nimetty henkilöitä, jotka on aikaisemmissa evankeliumeissa jätetty nimettömiksi.

Tänään mietin, miltä Jeesuksesta tuntui odottaa kaksi päivää, ennen kuin saattoi mennä auttamaan Lasarusta. Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa usein, ettei tee niin kuin itse tahtoo, vaan niin kuin Isä tahtoo. Vaikka Jeesus ilmeisesti tiesi tapahtuman merkityksen ison kuvan kannalta ja myös ilon, joka kohtasi Martta ja Mariaa, kun he saisivat veljensä takaisin, Jeesus oli syvästi liikuttunut, jopa järkyttynyt matkatessaan Lasaruksen haudalle. 

Minut pysäytti tänään Raamatun lyhyin jae: Jeesus itki. Muslimiystäväni kertoi, että heidän käsityksensä mukaan Jumala ei itke. Minua Jeesuksen kyyneleet lohduttavat. Hän ei katsele etäältä kärsimystä tai kuittaa kipua toteamalla, että tämähän on lopulta väliaikaista. Hän on lähellä niitä joilla on särkynyt sydän ja murtunut mieli. Samalla hän ilomme ja rauhanme jo tässä hetkessä, ylösnousemus ja elämä, tie iänkaikkiseen iloon ja kirkkauteen.

Kiitos Jeesus kyyneleistäsi. Kiitos toivostasi, voimastasi ja voitostasi.

Ada

4. Moos. 23

Joh. 10

Jokin aika sitten katsoin The Chosen – sarjasta jaksoa, jossa Jeesuksen keskustelu fariseusten kanssa uhkasi äityä käsirysyksi. Opetuslapset olivat peloissaan ja joukko pääsi pakenemaan tilanteesta kuin ihmeen kaupalla. Ajattelin mielessäni, että onpa tehty tv:tä varten dramaattinen versio tästä tilanteesta. 

Kuinka ollakaan, kun avasin tämän päivän tekstin, ymmärsin kyseisen kohtauksen kuvaavan tätä tilannetta juuri niistä yksityiskohdista, jotka olin ennen ohittanut. Fariseukset piirittivät Jeesuksen Salomon pylväikössä ja alkoivat kerätä kiviä hänen kivittämistään varten. Jostain syystä olen aina ajatellut tämän ja muutkin Jeesuksen käymät väittelyt tiukka sanaisiksi, mutta asiallisiksi. En kuitenkaan usko, että kukaan voi kerätä kiviä asiallisessa ja rauhallisessa mielentilassa, vaan käsirysy on tosiaankin ollut lähellä. Raamatun luku ja tutkiminen toisten kanssa auttaa näkemään asioita, jotka muuten menisivät ohi.

Tämän päivän teksteissä Jumalan ihmeellinen rakkaus näkyy erityisen selkeästi. Vaikka Israelilaiset ovat kaikin tavoin töppäilleet ja ajaneet itsensä ahtaalle, Jumala siunaa ylitsevuotavasti heitä Bileamin suulla ja saa vapisemaan ne, jotka heitä uhkaavat. Jumala on määrännyt heidät omikseen, erotetuiksi muista. Jeesus puolestaan sanoo peräti kolmesti itseään paimeneksi, joka antaa henkensä lampaidensa puolesta. Jeesus ei puhunut vain lämpimikseen, vaan hän opetti, kohtasi ja auttoi toistuvan väkivallan uhan alla, aina ristille saakka. Jumalan sitoutuminen omiinsa saa kaiken muun kalpenemaan.

Rakas Jeesus, ihmettelen aina uudelleen rakkauttasi ja uskollisuuttasi. Avaa meidät ottamaan se vastaan, kuulemaan äänesi, kun kutsut meitä nimeltä.

Ada

4. Moos. 22

Joh. 9

Kertomus Bileamista ja tämän puhuvasta aasista on suhteellisen tunnettu, ja tunnettu nimenomaan kummallisuudestaan. Jostain syystä koen harvoin tarvetta pohtia Raamatun äärellä, onkohan tätä oikeasti tapahtunut ja tapahtunut juuri näin, mutta tämä tarina herättää sen kysymyksen. Tarina on kuitenkin hyvin yksityiskohtainen, joten kuvittelisin, että se on jollain tavalla ollut tärkeä, välittänyt viestin, joka on erityisesti haluttu jakaa.

Bileam ei ilmiselvästi kuulu Israelin kansaan, vaan on jonkinlainen poppamies, mutta tästä huolimatta ainakin kunnioittaa Herraa. Jumala antaa hänelle luvan lähteä Balakin matkaan, mutta ilmeisesti hänen aikeensa ovat väärät, sillä Herra pysäyttää hänet (ja sen aasi paran) antaakseen ohjeistuksensa uudelleen.

Johanneksen evankeliumissa fariseukset tenttaavat väsymiseen saakka Jeesuksen parantamaa sokeana syntynyttä miestä. Tämä puolustaa kokemustaan uskomattomalla rohkeudella. Hänellä ei pyri lainkaan pelaamaan itselleen juuri avautunutta paikkaa yhteisössä, vaan hänen prioriteettinsa ovat ihailtavassa kunnossa. Fariseukset sen sijaan kieltävät hyvin itsepintaisesti kaikki todisteet Jeesuksen erityislaatuisuudesta.

Tämän päivän teksteissä kohtasimme kaksi tahoa, Balakin ja fariseukset, jotka eivät millään hyväksyneet heille annettua vastausta. Varmaan jokainen pystyy palauttamaan mieleensä tilanteen, jossa yritämme keskustella ihmisen kanssa, mutta silti ymmärryksemme ei vain kertakaikkiaan kohtaa. Suljettuun sydämeen ei pysty inhimillisestä vinkkelistä mikään.

Rakas Jumala, laskemme käsiisi kaikki lähipiirimme ja vähän sen ulkopuolisetkin suljetut sydämet. Anna meille rohkeutta puhua totta, todistaa sinusta, niin kuin tarinan parantunut mies. Auta meitä pysymään siinä toivossa, että sinä voit avata myös suljetut sydämet. Pyydämme, Herra, tee työtäsi salaa.

Ada