Job 38, Luuk. 19

Job 38

Tässä luvussa Jumala puhuu vihdoinkin. Jumalan vastaus on minusta yllättävä, sillä se ei ole vastaus Jobille, vaan enemmänkin puheenvuoro. Job ei saa selitystä haasteilleen, ei minkäänlaista anteeksipyyntöä kärsimyksestään, joka inhimillisestä näkökulmasta katsottuna oli epäoikeudenmukaista, eikä edes lohdutusta. Sen sijaan Job saa kohdata Jumalan. 

Jumala esittää Jobille vastakysymyksiä ja puhuu suuruudestaan ja voimastaan. Vastakysymyksen esittäminen oli lähi-idän kulttuurissa tavallista. Jeesuskin esitti ajoittain vastakysymyksiä niille, jotka kysyivät häneltä jotain (ja kun ei saanut vastausta, totesi, ettei siinä tapauksessa itsekään vastaa). 

Jumalan kysymykset nostavat esiin luomakunnan ihmeet, Jumalan suuruuden ja ihmisen pienuuden. Kieli on runollista, kuten muutkin puheenvuorot Jobin kirjassa. Se ei siis ole tarkoitettu tulkittavaksi tieteellisinä faktoina, vaan enemmänkin syvinä totuuksina. Kaikki Jumalan puheessa on totta edelleen. Ihminen on voimaton suhteessa luomakunnan suuruuteen. Kaikesta nykyteknologiasta huolimatta meri ja sen syvyydet ovat edelleen vaarallisia. Syvimpiin kohtiin ei pystytä sukeltamaan ja niiden tutkiminen on hyvin haastavaa. Säätä pystytään ennustamaan, mutta ei hallitsemaan. Yrityksiä on aikojen saatossa tehty, mutta vieläkään ihmiset eivät voi esim. estää myrskyjä tai kääntää niitä toisaalle, vaan ainoastaan suojautua ja varautua. Jumalalla on kuitenkin luonut sen kaiken ja on voimallisempi kuin mikään maailmassa.

Muistan kuinka rannikolla asuessani en saanut tuulen vuoksi auton ovea auki omin viomin, enkä päässyt kovassa tuulessa kävelemään eteenpäin omin avuin. Tuulen voimakkuus jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen, eikä se ollut edes myrsky. Silloin sain kokea luonnon avulla häivähdyksen siitä, miten pieni minä olen ja miten suuri Jumalani on.

Luuk. 19

Jeesus on matkalla Jerusalemiin. Hän tietää mikä häntä odottaa, eikä varmasti kuluta aikaa turhuuksiin, vaan tekee vain sen, mikä on tärkeää. Jeesus kulki Jerikon halki (jakeessa 1). Viikunapuu oli usein kaupungin rajalla tai ulkopuolella, eli Jeesus oli jo poistumassa Jerikosta. Häntä oli mahdollisesti kutsuttu vieraaksi arvostettuun kotiin Jerikossa, mutta hän oli kieltäytynyt. Sakkeuksen kohdatessaan hän kuitenkin muutti mielensä ja palasi kaupunkiin. Miksi juuri Sakkeus? Sakkeus oli halunnut nähdä Jeesuksen keinolla millä hyvänsä. Niinpä korkeasta virka-asemastaan huolimatta hän oli kiivennyt puuhun, vaikka se oli ”noloa”. Sakkeus sai enemmän kuin uskalsi toivoa, sillä hän ei vain nähnyt Jeesusta, vaan sai kohdata tämän. Vierailemalla Sakkeuksen luona Jeesus lahjoitti hänelle kunnian ja ihmisarvon. Sakkeuksen asema oli häpeällinen, sillä hän keräsi omalta kansaltaan rahaa miehitysvallalle ja sai samalla vaatia ihmisiltä ylimääräistä itselleen. Hän oli varakas, mutta halveksittu. Jeesus kuitenkin osoitti, että Sakkeuksenkin asemassa on mahdollista palvella Jumalaa. Sakkeus löysikin yhteyden Jumalaan ja teki parannuksen.

Eksyin äskettäin lukemaan kansainvälisestä mediasta uutista ihmisten hyväksikäyttöön liittyen. Yllätyin, kun uutisessa aiemmin pornossa mukana ollut nainen kertoi lukeneensa lentokoneessa Raamattua ja saaneensa silloin ilmestyksen. Hän oli kääntynyt kristityksi ja irtautunut vanhasta elämästään. Jumala kutsui hänet auttamaan toisia kaltaisiaan. Minulle tämä puhui siitä, että Jumala on edelleen sama. Hän näkee sydämeen ja kutsuu ihmisiä asemaan katsomatta. Meidät on kutsuttu mukaan työhön ja kohtaamaan Jeesuksen tavoin myös niitä, jotka herkästi jäävät sivummalle.

Sakkeus ja Job ovat monessa kohdin vastakohtia toisilleen. Job on elänyt koko elämänsä oikein, Sakkeus ei. Job on sairas ja menettänyt kaiken, Sakkeus taas on rikas ja terve. Job roikkuu kiinni Jumalassa vaikeuksien keskellä, Sakkeus taas katsoo Jeesusta kaukaa ja ehkä kokee, ettei kelpaa Jumalalle. Kuitenkin he molemmat saavat kunnian ihmisten edessä ja palvella Jumalaa. Kummankin elämässä ratkaisevaa on Jumalan kohtaaminen. Jobin aseman yhteydessään Jumala vahvistaa, Sakkeuksen taas Jeesus vetää Jumalan yhteyteen. Sama tie on auki myös meille.

Anna

Ps. 84, Mark. 14

Ps. 84

Luin tämän psalmin eri Raamatun käännöksistä. Suosittelen. Käännökset käyttivät erilaisia sanoja, mikä vaikutti laulun tunnelmaan. Joka tapauksessa tämä on ihana psalmi siinä, että tässä ei pyydetä Jumalalta paljoakaan, eikä kuvailla kärsimystä tai muita haasteita ihmisten elämästä. Sen sijaan tämä tunteikas laulu keskittyy Jumalaan ja siihen kuinka ihanaa hänen lähellään on olla. Tätä on ihana lukea silloin, kun kaipaa Jumalan läheisyyteen.

Mark. 14

Tämä luku on tiivis ja sisältää paljon hengellisesti merkittäviä tapahtumia. Markuksen evankeliumissa kaahataan tapahtumien läpi ja tämän luvun äärelle kannattaakin pysähtyä sulattelemaan lukemaansa. Tämä sopii siis hyvin Sanaan syventymiseen näin pyhäpäivänä.

Inhimillisesti katsottuna Jeesus on tilanteiden ”uhri”. Läheinen ihminen pettää hänet, lähimmät eivät jaksa valvoa hänen kanssaan ja Pietari jopa kieltää hänet. Hänet pidätetään ilman todellista syytä ja häntä pilkataan ja häväistään. Kuitenkin koko ajan rinnalla kulkee toinen näkökulma. Jeesus itse kertoo, mitä pian tapahtuu. Hän yrittää valmistella oppilaitaan ja valmistautuu itse koetuksiin rukouksessa Jumalan läsnäolossa. Jeesuksen ymmärrys siitä, että hänen kuolemansa on lähellä näkyi jo luvun alussa. Jeesus vastasi niille, jotka arvostelivat naista joka käytti Jeesukseen kalliin nardusöljyn; ”Hän voiteli edeltäkäsin minun ruumiini hautaamista varten.” Jeesuksen kuolema ajoittui niin, ettei hänen ruumistaan ehdittäisi voidella kuten kuuluisi, joten Jumala johdatti tämän naisen toimimaan oikeaan aikaan. Naisen teko kunnioitti Jeesusta kuninkaana ja hallitsijana. Messias ja Kristus tarkoittavat kirjaimellisesti voideltua. Israelin ja Lähi-idän kulttuureissa kuninkaita, hallitsijoita ja ylipappeja voideltiin kalliilla tuoksuöljyillä valtaan astumisen yhteydessä. Tuoksuöljyllä voitelu symboloi mm. hallitsijan saamaa jumalallista hyväksyntää, laillista valtaa sekä suojelusta.

Tässä luvussa korostuu ero inhimillisen ja taivaallisen näkökulman välillä. Inhimillisesti katsottuna tapahtumat etenivät koko ajan huonompaan suuntaan. Myös Pietari katsoi asioita tästä näkökulmasta, eikä pystynyt tunnustautumaan Jeesuksen seuraajaksi. Kuitenkin samaan aikaan Jumala johdatti Jeesusta kohti ikuista kuninkuutta.

Herra, auta meitä näkemään sinun suuruutesi ja voimasi ja seuraamaan sinua rohkeasti ja luottaen.

Anna

Ps. 83, Mark. 13

Ps. 83

Tämä Psalmi on Asafin kirjoittama, kuten aiemmatkin. Tämä on vetoomus Jumalalle, että Herra tuhoaisi viholliskansat, jotka ovat liittoutuneet Israelia vastaan. Minua puhutteli lause, joka päättyi ”kunnes he etsivät apua sinulta, Herra”. Laulussa ei toivota, että Jumala hävittäisi nämä kansat maan päältä, kuten he oletettavasti haluavat tehdä Israelille. Sen sijaan näillekin kansoille on tarjolla rauhan vaihtoehto. He voivat kääntyä Herran puoleen. Meidän Jumalamme on kaikkien kansojen luoja ja Herra. 

Mark. 13

Opetuslapset ihailevat Jerusalemiin rakennutetun temppelin kiviä. Ihastelu ei ollut perusteetonta. Pienimmät kivet painoivat tuhansia kiloja ja suurin kivi, joka tiedetään tänä päivänä, on Länsimuurin alaosassa oleva kivi, joka on noin 13,6 metriä pitkä, 3,3 metriä korkea ja 4,6 metriä paksu ja painaa noin 570 tonnia. Tavallisetkin temppelikivet olivat useita metrejä pitkiä. Ihminen ajattelee tällaisen rakennuksen nähdessään sen olevan ikuinen. Jeesus kuitenkin toteaa, ettei siihen jää kiveä kiven päälle. Niin kävikin v. 70 jKr, kun Roomalaiset tuhosivat temppelin ja suuren osan Jerusalemista. Tämä tapahtui, koska juutalaiset nousivat Roomaa vastaan.

Jeesuksen vastaus kysymykseen ”milloin se kaikki tapahtuu?” koskee kysymyksen tavoin osittain lopun aikoja ja osittain Jerusalemin ja temppelin tuhoutumista. Kuulijat olettivat, että ne tapahtuisivat samaan aikaan, olihan temppeli niin kestävä. Temppelin tuho koski kuulijoita, koska se tapahtui karkeasti 40 v. kuluttua, eli osan heistä elinaikana. Olen kuullut opetusta, että ihmisiä pelastuikin myöhemmin, koska he tottelivat Jeesuksen ohjetta ja pakenivat alueelta välittömästi, kun temppeliä häväistiin. Joka tapauksessa tässä on myös paljon meitä koskevia ohjeita.

Kuvaus on meille varsin vaikeaselkoinen, sillä se ei etene aikajärjestyksessä, eli ensin kertoen temppelin tuhosta ja sitten lopun ajoista, vaan teemoittain. Suurin osa Raamatun profetioista on jo toteutunut. Vain lopun aikaa koskevat tapahtumat ovat vielä edessä, vaikkakin nekin ovat koko ajan lähempänä. Meidän siis pitää olla hereillä. Uskovat tulevat kokemaan vainoa, mutta Pyhä Henki toimii meissä ja antaa sanat, kun niitä tarvitaan. Meidän ei tarvitse pelätä. Kun suurimmat koetukset tulevat, voimme nostaa katseen ja luottaa, että Jeesuksen paluu on lähellä. 

Anna