Tekijä: Heikki

Ps. 7 Juud.

Juudaksen kirje on lyhyt kirje Johanneksen tekstien (kirjeet ja Ilmestyskirja) välissä. Juudas esittäytyy Jaakobin veljenä, joten Jaakob lienee ”the” Jaakob, Jeesuksen veli, Jerusalemin seurakunnan johtaja ja Jaakobin kirjeen kirjoittaja. Se tarkoittaa, että Juudaskin oli Jeesuksen veli (tai no, velipuoli), mutta itse hän ei tee siitä numeroa.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Juudaksen kirje on hyvin lähellä toisen Pietarin kirjeen toista lukua, jopa niin lähellä että herää plagiointiepäilys. Tekstit eivät kuitenkaan istu niin hyvin toisiinsa, että toinen perustuisi suoraan toiseen. Yksi hyvä selitys voi olla, että molempien taustalla on jokin kolmas kirje, joka kiersi tuolloin seurakunnissa ja oli tuttu niin Juudakselle kuin Pietarillekin. Joka tapauksessa teema, eli varoitus vääristä opettajista on niin tärkeä, että kirkon tukipylväät ovat halunneet alleviivata sitä omissa nimissäänkin. Eli eräänlainen senaikainen Facebook-jako…

Olennaisin löytyy kuitenkin jakeesta 20: ”rakentakaa te edelleen elämäänne pyhimmän uskonne perustalle, Pyhässä Hengessä rukoillen”. Nykyäänkin on tarjolla monenmoista teologiaa ja uhkatekijää niin kirkon sisällä kuin ulkopuolellakin, mutta liian huolissaan niistä ei tarvitse olla. Pidetään kiinni perusasioista ja eletään tänäänkin Pyhän Hengen täyttämää elämää. Se riittää.

Heikki

Ps. 6 3. Joh.

Kolmas Johanneksen kirje on yksi Raamatun lyhyistä kirjoista, ”postikortti” jonka apostoli Johannes lähetti Gaiukselle. Emme tarkkaan ottaen tiedä, kuka Gaius on, perimätiedon mukaan hän olisi ollut myöhemmin Pergamonin (kaupunki johon törmäämme pian Ilmestyskirjassa) piispa. Joka tapauksessa hän oli Johanneksen vanha tuttu ja rakas ystävä.

Johannes kehuu Gauista siitä, että tämä tukee kiertäviä evankelistoja. Tässä on mielenkiintoinen kontrasti Johanneksen toiseen kirjeeseen, jossa hän varoittaa eksyttäjistä, jotka eivät julista Jeesusta oikein. On arveltu, että osa toisen kirjeen lukijoista olisi tullut ylivarovaisiksi ja kieltäytynyt majoittamasta yhtään ketään, kun Johannes varoitti antamasta yösijaa vääristyneen opin julistajille. Tämähän ei tietenkään ollut Johanneksen tarkoitus vaan päinvastoin meillä on velvollisuus auttaa ja tukea niitä, jotka vievät evankeliumia eteenpäin. Auttamista ei vain pidä tehdä suinpäin vaan vakuuttua ensin siitä, että tuettava henkilö / seurakunta / järjestö todella tekee hyvää työtä.

No, nykypäivänä harvemmin on tarvetta majoittaa seurakunnan vierailijoita tai antaa heille matkaeväitä. Itse asia ei kuitenkaan ole muuttunut mihinkään, vaan meillä on edelleenkin velvollisuus auttaa ja tukea voimiemme mukaan heitä, jotka käyttävät aikansa evankeliumin hyväksi. KohtaamisPaikan kontekstissa tämä tarkoittaa erityisesti Kilkkien ja Puhalaisten tukemista, mutta toki monet muutkin kristilliset (lähetys)järjestöt tekevät hyvää työtä ja ansaitsevat apumme.

Heikki

1. Moos. 32 1. Tim. 4

Päivän luvussa Jaakob valmistautuu kohtaamaan veljensä. Hän muistaa hyvin, että joutui aikoinaan pakenemaan, ettei olisi joutunut Esaun tappamaksi. Ja nyt Esau on tulossa häntä vastaan 400 miehen joukolla. Paineet ovat valtavat ja Jaakob ryhtyy erilaisiin varotoimiin kohtaamista ajatellen. Luvun loppuosa kuvaa Jaakobin painiottelua Jumalan kanssa. Täytyy sanoa, että painikohtaus on yksi vaikeimmin käsitettäviä asioita vanhassa testamentissa, enkä väitä ymmärtäväni täysin, mistä siinä oli kyse. Heitän muutaman ajatuksen kuitenkin.

Jaakob oli siis vienyt perheensä ja kaiken omaisuutensa joen yli, mutta jäi itse yöksi toiselle rannalle. Miksiköhän? Vaikka sitä ei tekstissä suoraan sanota, oletan että Jaakob varmaan huusi yksinäisyydessä Jumalaa avuksi tai kävi muuten hänen kanssaan keskustelua. Olihan Jumala itse käskenyt hänen lähteä tuolle matkalle ja nyt kaikki merkit viittasivat siihen, että seuraavana päivänä hänet perheineen mahdollisesti tapetaan tai ryöstetään. Ehkä Jumala vastasi Jaakobin huutoon, mutta toisella tavalla kuin Jaakob olisi odottanut; Jumala tuli ja laittoi Jaakobin vieläkin tiukemmalle.

Toinen merkittävä asia on Jaakobin identiteetin muutos. Nimi ”Jaakob” tarkoittaa siis pettäjää ja niinhän Jaakob pettikin sekä veljeään että isäänsä. Tähän saakka hän oli joutunut joka päivä muistamaan oman epärehellisyytensä. Nyt hän saa Jumalalta uuden nimen: Israel, ”Jumala kamppailee” tai ”Jumala hallitsee”. Jollain tavalla tämä painiottelu uudisti Jaakobin jumalasuhteen ja jos vilkuilemme jo seuraavia lukuja, huomaamme että tämän jälkeen Jaakobin suhde Jumalaan on entistäkin läheisempi, Jaakob pystyttää alttareita ja Jumala puhuu Jaakobille enemmän kuin ennen.

Timoteuskirjeessä Paavali antaa hyviä ohjeita paitsi Timoteukselle ja muille johtajille, myös meille kaikille. Niistä haluan nostaa esiin nämä: ”harjoita itseäsi oikeaan uskoon”, ”näytä esimerkkiä”, ”älä lyö laimin armolahjaasi”, ”valvo itseäsi ja opetustasi”. Eli itsensä johtamista! Tämä ei tarkoita hampaat irvessä suorittamista, mutta se tarkoittaa, että hengellistä elämää ei saa päästää valahtamaan jonnekin taka-alalle. On hyvä etsiytyä seurakunnan yhteyteen ja elää todeksi omaa hengellistä kutsuaan. Ja tarvittaessa vaikka sparrailla toistenkin kanssa, olenko menossa oikeaan suuntaan.

Heikki