Tekijä: Heikki

Joel 2 1. Kor. 2

Jooelin ensimmäisessä luvussa kuvattiin kuivuutta ja tuholaisten aiheuttamia vahinkoja, mutta se oli vasta alkusoittoa vielä pahemmalle hävitykselle, jota maalaillaan tässä toisessa luvussa. Jooel ilmeisesti tarkoittaa sotajoukoilla babylonialaisia, vaikka heitä ei tässä nimetäkään. Suuren tuhon tullen Jumala kutsuu ihmisiä luokseen ja kehottaa tekemään parannuksen – ja nimenomaan aidon parannuksen (13a). Jae 18 on käännekohta, jonka jälkeen Jumala lupaa pelastaa kansansa ja korvata sen menetykset.

Kriisin keskellä – oli se sitten heinäsirkkalauma, sotajoukko tai pandemia – Jumalan ohje on hyvin yksinkertainen: meidän tulee kääntyä hänen puoleensa. Tämä meni kuitenkin ohi monelta Jooelin aikalaiselta ja se meni ohi myös monelta Paavalin aikalaiselta: ”Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta.” (1. Kor. 2:14) Eikä tilanne ole muuksi muuttunut sen jälkeenkään. Jumala kutsuu meitä edelleen luokseen, toisten mielestä se on hulluutta, toisten mielestä mitä antoisinta elämää.

Heikki

Hes. 12 Matt. 26

Hesekielin luvun 12 pääteema on uppiniskaisuus. Vaikka ihmiset olivat kuulleet Jumalan Sanaa, he eivät tehneet sen mukaan. Heidän asenteensa ei muuttunut eivätkä he muuttaneet tapojaan. He kuuntelivat, mutta eivät kuullet. Samaa uppiniskaisuutta ja pilkallista asennetta esiintyy valitettavasti nykyaikanakin. Asiasta varoitti myös Pietari kirjeessään (2. Piet 3:3-4). Ehkä tämä ei ole ihan tuntematon tilanne aina meille itsellemmekään. Saatamme tehdä niin kuin itse haluamme, vaikka tietäisimme, mitä Jumala tahtoisi meidän tekevän.

Muistetaan kuitenkin: ”Minkä puhun, se toteutuu. Näin sanoo Herra Jumala” (Hes. 12:28)

___

Matteuksen evankeliumin kohdassa on tänäänkin monta keskeistä asiaa. On hyvä huomata, että Jeesus ei ollut näissä tapahtumissa olosuhteiden uhri. Hän valitsi sen, mitä hänelle tulisi tapahtumaan. Hän oli valmis tuskaan, joka Häntä odotti. Jeesus valitsi sinut ja minut, vaikka tiesi, mitä se hänelle maksaisi. Kaikki tämä kertoo paljon hänen rakkaudestaan meitä kohtaan.

Myös Pietarin tilanne on mielenkiintoinen. Vain hetkeä aikaisemmin hän oli vakuuttanut olevansa uskollinen loppuun asti. Ja nyt, ennen kuin kukaan edes uhkaili häntä, kielsi hän Jeesuksen pikaisesti. Ja hetkeä myöhemmin hän suorastaan vannoi ja vakuutti, ettei tunne Jeesusta. Miksi tämäkin tapaus tarvittiin? Miksi Pietari tarvitsi tämän kokemuksen? Ehkä hänen oli langettava, jotta hän saisi oikean uskon ja todella tajuaisi, että pelastuminen ei ole hänen käsissään, vaan se on vain ja ainoastaan Jeesuksen ansioita.

Mikko

Hes. 11 Matt. 25

Hesekiel näkee 25 miestä. He olivat kansan johtomiehiä. He ajattelivat temppelin suojaavan heitä. Ei ollut väliä, miten elivät, siten ei ollut tarvetta myöskään tehdä parannusta.

Herra antoi Hesekielille tehtäväkseen kertoa heille viestin: he tulevat saamaan rangaistuksen ja lopulta tietämään, kuka Herra todella on. Samalla, kun Hesekiel puhui, yksi miehistä kuoli. Onko tässä yhtymäkohta siihen, kun Pietari puhui Ananiaalle ja Safiralle (Apt 5:1-11)? Hehän myös pettivät Jumalan huonetta eli seurakuntaa, jossa Jumalan Henki asuu. Hekin menettivät henkensä, kun tosiasiat lausuttiin.

Mutta kyllä Jumalan näytti Hesekielille myös toivon näköaloja. Jerusalemista pois siirretyt palaisivat Israeliin ja Herra tekisi heistä taas kansansa. Jumalan kirkkaus jätti temppelin, mutta ei koko kansaa. Lupaukset jäivät.

___

Tämän päiväinen Matteuksen evankeliumin luku on jatkumoa edelliselle luvulle. Alussa puhutaan viisaista ja tyhmistä morsiusneidoista ja sen myötä opetetaan oikeasta odotuksesta. Loppuosassa on kuvaus viimeisestä tuomiosta.

Välissä on taas kerran vertaus. Jeesuksen opetus on, että vielä ei ollut Messiaan tulon, vaan paremminkin lähdön aika. Vielä oli odotuksen aika Jumalan pelastushistoriassa. Vielä oli työn ja toiminnan aika – Jumalan uskomien lahjojen vastuullisen käyttämisen aika. Me olemme Jumalan omiksi luotuja. Me olemme persoonallisuuksia, jotka Jumala on jo syntymässämme varustanut erilaisin lahjoin. Samoin Jumala tässä elämässä on antanut ja antaa meille erilaisia lahjoja, mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä.

Meidät on tarkoitettu palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiämme niin maallisessa kutsumuksessamme kuin seurakunnassakin. Jumala odottaa meidän panevan meille uskomansa lahjat palvelemaan Hänen tavoitteitaan oli sitten kyse synnynnäisistä kyvyistämme tai saamastamme koulutuksesta ja sen tuomista taidoista, asemasta tai rahasta.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä teksti ei opeta teoilla hankittavasta pelastuksesta vaan pelastetun usko(llisuude)sta. Jeesus puhui tämän vertauksen niille, jotka jo olivat panneet toivonsa Häneen. Vertauksen hyviksi ja luotettaviksi julistetut palvelijat olivat jo isäntänsä palvelijoita, eikä niin, että he hankkivat sen tuolla palvelullaan. Heissä toteutui Jeesuksen sana: ”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan” (Matt. 12:33)

Mikko