Ps. 145, Matt. 9

Ps. 145 Matt. 9

Psalmi 145 on jotenkin sykähdyttävä psalmi, sitä lukee mielellään vaikka useampaankin kertaan. Siinä on kiitosta ja ylistystä, siinä kerrotaan Jumalan teoista ja kuvaillaan paljon, millainen hän on. Ylistyksen suuri merkitys on siinäkin, että se kääntää huomion meistä itsestämme ja kaikista akuuteista ongelmista Jumalaan. Ongelmat sitten ratkeavat kun ovat ratketakseen.

Daavid kehottaa moneen otteeseen kertomaan eteenpäin mitä Jumala on tehnyt. Ensin omille lapsille, mutta myös kaikille muillekin. Evainkeliumitekstissä on Jeesuksen tekemien ihmeiden keskellä kertomus siitä, miten Jeesus kutsui Matteuksen (jae 9). Matteus otti tämän toisille kertomisen tosissaan. Ensin hän järjesti juhlat, joihin kutsui Jeesuksen lisäksi työkaverinsa (publikaanit eivät olleet kovin suosittuja, joten ehkä Matteuksen kaveripiiri koostui lähinnä juuri toisista veronkerääjistä), jotta nämäkin tapaisivat Jeesuksen. Ja kuljettuaan aikansa Jeesuksen mukana hän kirjoitti vielä tämän kirjankin, jota miljoonat tai jopa miljardit ihmiset ovat lukeneet. Me emme varmaan pääse ihan samoihin lukuihin, mutta ehkä meilläkin on lähellämme joku, jolle voimme kertoa jotain Jeesuksesta? Jos työkavereille on vaikea kertoa, voi kertoa vaikka perheenjäsenelle tai seurakuntatutulle, sillä Jeesuksesta puhuminen kannattaa aina!

Heikki

Ps. 144, Matt. 8

Ps. 144 Matt. 8

Daavid jatkaa edelleen psalmejaan. Edelleenkin hän rukoilee apua vihollisiaan vastaan, mutta tämä lienee kirjoitettu myöhemmin, ehkä Daavidin ollessa kuninkaana. Viimeisistä jakeista päätellen omaisuuttakin oli jo kertynyt. Mietin myös, että aiemmissa psalmeissa Daavid puhuu vainoojista ja vihollisista, jotka ehkä viittasivat Sauliin ja hänen miehiinsä, mutta tässä psalmissa Daavid puhuu muukalaisista, jotka häntä uhkaavat. Ehkäpä se viittaa muihin kansoihin, joiden kanssa Daavid joutui taistelemaan tuon tuostakin.
 
Tässä psalmissa on myös mukana enemmän kiitosta ja ylistystä Jumalalle joka on mm. kallio, suojelija, linna, turva, pelastaja ja kilpi. Psalmin kuuluisin jae lienee jae 3: ”Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” Kun ylistämme Jumalaa, tajuamme paremmin hänen suuruutensa ja meidän pienuutemme.
 
Evankeliumissa Jumalan suuruuden ymmärsi sadanpäällikkö, joka oli hakemassa apua palvelijalleen: ”Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee.” (jae 8). Tänään voisimme pohdiskella päivän kuluessa sitä, miten suuri Jumala itse asiassa onkaan.
 

Heikki

Ps. 143, Matt. 7

Ps. 143 Matt. 7

Päivän psalmi jatkanee edellisen psalmin tunnelmia, koska tässäkin puhutaan henkeä uhkaavasta vihamiehestä ja voimat ovat lopussa, joten Daavid kaipaa rukousvastausta ja mieluummin pian. Kaiken sen keskellä Daavid katsoo kuitenkin myös eteenpäin: ”Opeta minulle tie, jota kulkea – opeta minua täyttämään tahtosi – sinun hyvä henkesi johdattakoon minua tasaista tietä.” (jakeet 8, 10) Daavid jotenkin näkee, että vaikka tämänhetkinen tilanne on sietämätön, jollain tavalla Jumala avaa oven tästä tilanteesta eteenpäin ja seuraavissa vaiheissa tarvitaan sitten johdatusta.
 
Jeesus puolestaan oikein erityisesti kehottaa: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” (jae 7) Kantamalla omat ja toisten murheet Taivaan Isän luo saamme toivon näköalan tulevaisuutteen.
 
Päivän psalmin voi muuten myös kuunnella hiukan sovitettuna versiona Verkosto Kollektiivilta: https://youtu.be/v134V5uLxUo
 

Heikki