Tekijä: Heli

Miika 6

Toista maata. Ihmisten välinen kanssakäynti perustuu yhteisiin sopimuksiin ja kaupankäynti luotettaviin mittayksiköihin ja rahayksiköihin. Kun vaaka ja punnukset vääristetään tieten tahtoen, luottamus murenee. Petollisuus syö luottamuksen. Siitä esimerkkinä oli vaikkapa Trondheimin talviurheilun MM-kilpailujen mäkihyppypukujen sääntöjen vastainen muokkaaminen lisämetrien saamiseksi hyppyihin. Millä ehdoilla yhteistyötä tai vaihdantaa voi enää tehdä, jos mihinkään sovittuun ei voi luottaa? Jumala on toista maata. Hän on aina oikeudenmukainen. Hän ei unohda vääryyttä eikä katso sitä sormien läpi, ei ikinä. Sen vuoksi hän tuomitsee aina synnin.

Jumala on myös armollinen. Hän polkee syntimme jalkojensa alle, ja heittää kaikki syntimme meren syvyyteen. (Miika 7:19). Hän katsoo meitä väärintekijöitä ja rikkoneita Jeesuksen ristintyön kautta. Hän näkee meidät rakkaina, ihanina, täydellisinä.

Paljon vaadittu. Herra odottaa meiltä vain sitä, että teemme aina oikein, osoitamme rakkautta ja hyvyyttä ja vaellamme valvoen ja Jumalaa kuunnellen. Ei kovin pieni vaatimus. Ja ilman Jeesusta täysin mahdoton rasti.

1. Kor. 7

Yksin vai naimisiin. Korinttilaiset huomasivat uskoon tultuaan, että osa vallitsevista arvoista ja elämäntavoista ei ehkä ollutkaan uskoville hyväksi ja oikein. He pyysivät näihin asioihin Paavalilta neuvoja. Kysymyksiä herätti muun selibaatissa eläminen, mikä oli nouseva ilmiö kreikkalaisessa maailmassa hengellisen elämän syventämiseksi ja seksuaalisesta kanssakäymisestä pidättäytyminen avioliitossa. Toisaalta kysymyksiä nousi aviopuolisoiden välisestä uskollisuudesta. Korintin satamakaupungissa palvottiin Afrodite-jumalatarta, ja osa yleisiä palvontamenoja oli se, että miehet tyydyttivät seksuaalisia tarpeitaan temppeliporttojen kanssa. Paavali otti kantaa myös naimattomana elämiseen ja leskeksi jääneiden tilanteeseen. 

1. Korinttilaiskirjeen kirjoittamisen aikaan Paavalin näkemys näyttää olleen se, että ihmisen tulisi pysyä siinä asemassa, jossa hän on, koska Jeesuksen tuleminen on hyvin lähellä. Myöhemmin Paavalin näkemyskin alkoi muuttua, kun hän havaitsi, että vaikka evankeliumi levisi edelleen nopeasti, Jeesus ei ollut vieläkään ollut tullut uudestaan maan päälle. Uskovien tuli oppia elämään uskovina parisuhteissa, perheissä ja osana yhteiskuntaa ja myös kasvattaa lapsensa 

Ruumis vai sielu? Rahat vai henki? Paavali suhtautui myönteisesti avioliittoon ja seksuaalisuuden harjoittamiseen avioliiton sisällä toisin kuin jotkin muut hengelliset suuntaukset, joissa ruumista pidettiin henkeä vähempiarvioisena. Sen vuoksi ruumiin haluja tuli rajoittaa ja kieltää. Paavalin näkökulma oli toinen. Selibaatti oli suotavaa vain lyhyeksi ajaksi. Naimattomuus sopii vain harvalle Jumalalta sellaisen armolahjan saaneelle. Naimisiin oli lupa ja suotavaakin mennä, jotta seksuaalisuutta sai harjoittaa turvallisessa ja sitoutuneessa suhteessa. Sitoutuminen puolisoon seksuaalisesti oli hyvä asia, irtosuhteet eivät. 

Aviosuhdetta, naimattomuutta ja leskeyttä käsittelevät opetukset ovat herkkiä ja kipeitä asioita monelle meistä. Sen vuoksi opetuksiin ja niiden taustoihin kannattaa tutustua tarkemmin luotettavia raamattuopetuksia kuuntelemalla tai lukemalla. Yksittäisen sanan tai jakeen perusteella ei kannata lähteä tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja Pavalin opetuksia aiheista tulee tarkastella asiayhteydessään. Suosittelen esimerkiksi Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen -opetuksia lämpimästi.

Norvannon opetuksista minulle tuli uutena asiana se, että Paavali itse oli todennäköisesti ollut naimisissa mutta jäänyt leskeksi. Siihen viittaa kohta, jossa Paavali, kertoo, että  naimattomien ja leskien olisi hyvä pysyä yksin, niin kuin Paavali. Tästä näkökulmasta Paavali ei opettaisi vain teoriassa vaan itse myös osittain omasta kokemuksesta.

Heli

Miika 5

Kaikki Jumalan käytössä. On todella jännittävä yksityiskohta, että Jeesus ”sattui” syntymään Beetlehemissä.ja samalla hän täytti noin 700 vuotta aiemmin Miikan kirjassa lausutun profetian. Syynä ei ollut se, että Joosef ja Maria olisivat tieten tahtoen toteuttaneet profetiaa, päinvastoin. Käsky kävi ylhäältä, ilmeisesti keisarilta, että sen aikaisessa Rooman valtakunnassa oli koottava veroluetteloon kaikkien alusmaidenkin asukkaat. Jumala siis käyttää ketä tahtoo oman hyvän tahtonsa toteuttamiseen! Jumala on kaikkivaltiaampi kuin tajuan. Suurvaltojenkin hallitsijat ovat marionettinukkeja hänen käsissään, kun hän niin tahtoo. Rukoillaan päättäjien ja suurvaltojen hallitsijoiden puolesta.

1. Kor. 6

Yksi ruumis – vaikea asia. Olemme tottunut ajattelemaan, että se, miten me kohtelemme kehoamme, miten sitä hellimme , kuritamme tai miten muuten käytämme sitä, on oma asiamme. Jeesuksen omaksi tultuamme omistussuhteet ja elämämme hallinta muuttuu. Kuulumme kokonaan Herralle Jeesukselle sekä kehomme, mielemme että hengellisyytemme (ruumis, sielu ja henki) – sekä rahat että henki.  Tämä on ainakin minulle vaikea asia. Haluan selvitä itse. 

Omistussuhteet ovat muuttuneet. Jeesus ruokkii ja kasvattaa meitä. Onneksi meidän ei tarvitsekaan hallita kaikkea. Samalla hetkellä tai siinä prosessissa, jossa meistä tulee Jumalan lapsia, meistä tulee myös osa Kristuksen ruumista, Jyväskylän, Laukaan, Keski-Suomen, Suomen ja maailmanlaajuisesti. Ruumiista puhuessaan Paavali 1. Korinttilaiskirjeen 6. luvussa käyttää pääosin yksikkömuotoa sanasta ruumis, sooma. Me siis tosiaan kuulumme yhteen. Sen vuoksi ajattelumme tulisi mullistua. Jos ystävä sairastaa tai voi muuten heikosti, hän on osa meitä. Jos minä kärsin, seurakuntakin kärsii. Kun toinen onnistuu, se on minunkin onneni.  

Kun ihmiset katsovat meitä ja sitä, miten me seurakuntana elämme, miten toisistamme välitämme, he näkevät Jeesuksen. Tai sitten he näkevät jotain aivan muuta.

Heli

Miika 4

Tätä aikaa odotan. ”Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoita sotataitoja.” (Miika 4:3). Tällä hetkellä maailmantilanne on aivan toinen. Sotavarustelu ja panostukset puolustusteollisuuteen vain kasvavat eri puolilla. Rukoillaan, että tämäkin Jumalan lupaus käy toteen samalla tavalla kuin Miikan kirjan muut ennustukset.

1. Kor. 5

Hengellinen ja hillitön samaan aikaan. Pastori ja tutkija Erkki Koskenniemen sanoin Korintin seurakunta oli herkullinen yhdistelmä rikasta hengellisyyttä ja hillittömyyttä. Jumalan antamat armolahjat kukoistivat Korintissa ja niitä käytettiin runsaasti. Toisaalta Koritin satamakaupungin hillittömyydet olivat löytäneet tiensä myös seurakuntaan. Yksi räikeimmistä synninteon muodoista oli seksin ostaminen temppeliportoilta ja 1. Korinttilaiskirjeen 5. luvussa mainittu tilanne, jossa joku seurakuntalaisista eli avoimesti seksisuhteessa äitipuolensa kanssa. 

Pieni määrä pilaa kaiken. Jokainen leipuri tietää, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan. Paavali sanoi suorin sanoin, että jos hellimme syntiä, oli se mitä tahansa, ajan myötä se valtaa koko olemuksemme. Ja jos avoimesti synnissä elävä ihminen toimii seurakunnan täysivaltaisena jäsenenä, leviävät vaikutukset myös muuhun seurakuntaan. Onko sitten parempi tehdä syntiä salassa? Me kaikki teemme syntiä; toisten synnit vain ovat helpommin nähtävissä ja helpompi tuomita ulkopuolelta. Pastori Jukka Norvanto sanoo asiasta viisaasti Raamattu kannesta kanteen -opetuksessaan: Paavalin opetus kohdistuu uskovien seurakuntaan, jonka jäsenet itse haluavat oppia tuntemaan Jumalan tahdon ja elää sen mukaan. Opetus ei koske seurakunnan ulkopuolisia ihmisiä ja heidän syntejään (1. Kor. 5:11 – 13). Toisaalta synti, on se mitä tahansa, vaikuttaa uskovaan ja seurakuntaan yhtä lailla tuhoavasti (vrt. 5:11). Kolmanneksi, me kaikki taistelemme syntiä vastaan. Norvannon mukaan seurakunnan ja toisten uskovien tulee kaikin puolin tukea ja auttaa syntinsä kanssa taistelevia uskovia. Mutta jos uskovaksi tunnustautuva Jeesuksen opetuslapsi ei halua luopua synnistään ja laittaa normit uusiksi, hänen elämäntapansa tulisi tuomita.

Heli