Hes. 22, Matt. 19

Hes. 22

Ei mukavaa kuultavaa. Hesekielin kirjan lukeminen ei todellakaan ole mukavaa. Eikä Hesekielin tehtävä pakkosiirtolaisuuteen joutuneiden juutalaisten varoittelijana ja tuomion julistajana ollut mukava. Joskus vain on pakko tuoda totuutta esille niin kauan, että se menee perille. Jumalan kansa oli hylännyt Jumalan niin täydellisesti, että siitä oli tullut Jumalan silmissä kokonaan kuonaa, eli arvotonta ja hyödytöntä (Hes. 22:18). Kuitenkin Jumala tahtoi erottaa kansastaan kaiken saastan (jae 15), jotta he tulisivat jälleen tuntemaan Jumalansa. Jesajan kirjassa sanotaan, että tuomioidenkin keskellä Jumala vain odottaa, että voisi olla meille armollinen (Jes. 30:18). Ehkä tuomion ja tuhon ajoissakin piilee Jumalan käsittämätön hyvyys. Hän antaa kaiken kuonaisen palaa pois ja tuhoutua, jotta kuonan alta paljastuisi se, mikä on hänen luomaansa, totta ja hyvää. 

Matt.19

Mission impossible – mahdoton tehtävä? Kamelin on mahdoton päästä neulansilmän läpi. Yhtä mahdoton ihmisen on olla hyvä saati täydellinen. Aiemmin kun luin Jeesuksen luo tulleesta rikkaasta nuoresta miehestä, joka halusi tietää, mitä hänen tulisi tehdä saadakseen iankaikkisen elämän, ahdistuin. Pelastuminenhan on täysin mahdotonta, kun pelin henki on noin ehdoton, ajattelin. Mutta nykyisin tämä tarina lohduttaa valtavasti. Usko ja pelastus ei ole kiinni minun hyvyydessäni ja täydellisyydessäni. Jumala on se, joka pelastaa. Siksi ei ole mitään muuta järkevää mahdollisuutta kuin etsiä hänet.

Heli

Hes. 21, Matt. 18

Hes. 21

Taipumaton ja tuomittu. Edellisessä luvussa Hesekiel joutui julistamaan Jumalan tuomiota ja tuhoa Israelille, Jumalan valitun kansan pohjoisille osille. Tässä luvussa toistuu tuomio Juudalle eli eli maantieteellisesti eteläisille alueille. Ja miksi tämä tuomio? Sen vuoksi, että Jumalan kansa ei ole taipunut tottelemaan Jumalaa, vaikka Jumala on kehottanut ja opettanut sitä Egyptin orjuudesta saakka. Me nykyihmiset emme ole sen kummempia ja parempia kuin Israel ja Juuda aikoinaan. Vain Jeesuksen ristillä maksamat lunnaat vapauttavat meidät omien pahojen tekojemme seurauksista.

Matt.18

Jumalasta täysin riippuvainen. Millainen ihminen on lapsen kaltainen? Tätä Jeesuksen opetusta on tulkittu monesti niin, että meidän tulee olla samalla tavalla luottavaisia ja viattomia kuin lapset. Jotta voimme todella ymmärtää, mitä Jeesus tarkoitti, on riisuttava nykyiset käsityksemme lapsen asemasta ja valmiuksista ja otettava huomioon se, miten Jeesuksen aikana suhtauduttiin lapsiin. Tuolloin lapsella ei ollut mitään oikeuksia. Lasta ei pidetty samalla tavalla arvossa kuin aikuisia, vaan lapsen tuli alistua aikuisten tahtoon. Ihmisestä tuli täysivaltainen yhteiskunnan jäsen vasta aikuistuttuaan. Lapsi oli täysin riippuvainen aikuisista ja vanhemmistaan. Uskon, että Jeesus tarkoittaa opetuksellaan tällaista lapsen kaltaisuutta. Ellemme tunnusta, että olemme täysin riippuvaisia Isästä Jumalasta ja hänen hyvyydestään ja huomiostaan meitä kohtaan, emme pääse taivasten valtakuntaan. Etsitään tällaista riippuvaisuutta Jumalasta tänäänkin.

Heli

Hes. 20, Matt. 17

Hes. 20

Toden puhuja. Hesekielillä on todella epäkiitollinen tehtävä. Hän olisi varmasti mieluummin puhunut lohduttavia sanoja ja mukavia asioita. Mutta niiden aika ei vielä ollut. Totuus tekee vapaaksi. Ja totuus oli se, että Israel ja Juuda olivat rikkoneet Jumalaa vastaan kaikin mahdollisin tavoin ja joutuivat nyt kantamaan pahojen tekojensa seuraukset. Israelin Jumalasta pois kääntyminen ja sen seuraukset ovat varoituksia myös meille ja kansallemme. 

Matt. 17

Pieni siemen esimerkkinä. Oletko syönyt kokonaisia sinapinsiemeniä sisältävää sinappia tai tehnyt itse sinappia niistä? Sinapinsiemen on hyvin pieni siemen. Kun opetuslasten luo tuotiin pahojen henkien vaivaama poika, heiltä ei löytynyt uskoa edes sinapinsiemenen vertaa eli siis ei lainkaan. Onneksi poika tuotiin Jeesuksen luo. Hän osoitti jälleen kerran tällä parantamisteolla, kenellä on valta ja voima yli kaikkien tilanteiden.

Ei määrä vaan kohde. Tilanteen jälkeen Jeesus avaa asiaa: uskon määrällä ei ole väliä. Tärkeää on uskon kohde. On yhdentekevää kuinka paljon minä uskon vaikkapa itseeni ja omiin kykyihini. Sen sijaan kun uskon, että Jumala on totta ja että hän voi kaiken, alkaa tapahtua. Jeesus mullistaa jälleen totutut ajattelutapamme. En voi kuitenkaan pumpata uskoa itsestäni. Usko on Jumalan lahja. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että laiva ei käänny paikallaan vaan liikkeessä. Samoin usko ei kasva odottaessa, vaan kun sitä käytetään. Voimme kasvaa uskossa, kun tartumme Jumalan lupauksiin yksi toisensa jälkeen ja otamme uskon askelia, askel kerrallaan. Inspiraatiota ja rohkaisua uskon varassa elämiseen saat lukemalla Heprealaiskirjeen 11. luvun (UT2020 käännös), jossa kerrotaan uskoaan todeksi eläneistä ja Jumalaan luottaneista ihmisistä.

Usko kasvaa käyttämällä. Näin uuden vuoden alkuun rukoilen, että pääsisimme jokainen kasvamaan uskossa ja harjoittamaan sitä eri tilanteissa. Kun kerran olemme uskovaisia, niin laitetaan Jumala testiin sanoistaan ja testataan Jumalan lupausten paikkansa pitävyyttä.

Heli